Tekijä: TO

Kohtuusliikkeen syysseminaari järjestettiin Helsingissä 23.9.2022 otsikolla Ylikulutus, kohtuus ja huoltovarmuus. Seminaarissa kuultiin ajatuksia herättävät asiantuntija-alustukset Lassi Linnaselta (LUT) ylikulutuksesta, Emma Hakalalta (Ulkopoliittinen instituutti, BIOS) huoltovarmuudesta sekä Tina Nyforsilta (Helsingin yliopisto) kohtuusajattelusta.

Erinomaiset alustukset ja keskustelun voit kuunnella jälkikäteen tallenteelta: https://www2.helsinki.fi/fi/unitube/video/58c50289-bd28-4066-9024-5383165979a0

Alustuksissa ja keskusteluissa nousi raikkaita ideoita mm. seuraavista aiheista:

Miksi ylikulutus ja ekologisten rajojen ylittäminen yhä sallitaan, vaikka tiedämme seuraukset? Mikä on valtion rooli ylikulutuksen ja kasvupakkojen hillitsemisessä?

Miten ekologiset kriisit vaikuttavat huoltovarmuuteen, tai miten huoltovarmuus vaikuttaa ekologisiin kriiseihin? Mikä on luonnon ja ympäristön rooli nykyisessä huoltovarmuusajattelussa? Miten huoltovarmuusajattelua pitäisi muuttaa?

Mitä Kohtuusliikkeen aktiivit ajattelevat kohtuullisesta elämästä? Onko heidän hiilijalanjälkensä muuta kansaa pienempi?

Kiitos alustajille ja osallistujille!

Eikö vielä ole vaalihumua ilmassa?

No nyt on! Kohtuusliikkeen aktiivit ovat koonneet terävän paketin kohtuusterveisiä kaikille kuntavaaliehdokkaille.

Rohkaisemme sinua lähettämään Kohtuusliikkeen kuntavaaliterveiset omille suosikkiehdokkaillesi, tai kenelle vain kohtuusajatuksista kiinnostuneille tai niitä kokonaan tuntemattomille kuntavaaliehdokkaille. Kannattaa lähestyä myös paikallisia puoluetoimistoja ja pyytää välittämään terveisiä ehdokaslistoille.

Samalla kannattaa jakaa viestejä omassakin lähipiirissä. Ehkä saat herätettyä keskustelua kohtuullisesta kuntapolitiikasta!

Kohtuusliikkeen kuntavaaliterveiset alla sekä ladattavissa pdf:nä täällä. Katso myös suuren suosion saaneet ja ytimekkäät Kohtuusliikkeen vaaliteesit vuoden 2019 eduskuntavaaleihin!

***

Kohtuusliike / Kuntavaalit 2021

Kohtuus kunnan toiminnassa – Ideoita kuntavaaliehdokkaille

Johdanto

Ympäristökeskustelu on kiitettävästi lisääntynyt myös paikallisella tasolla. Mutta ongelmien taustalla oleva luonnonvarojen ylikäyttö on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Suomi, niin kuin suurin osa muistakin maista käyttää vuosittain yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallii. Energiatehokkaampi tuotanto, resurssien kierrättäminen ja älykkäät teknologiat ovat osa ratkaisua, mutta nk. vihreä tuotantokin kuormittaa ympäristöä. Resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos kokonaistuotanto kasvaa. Ekologisen kestävyyden saavuttaminen edellyttää tuotannon ja kulutuksen vähentämistä. Ylikulutusta ei voi ulkoistaa muiden maiden ongelmiksi suuripäästöistä tuontia lisäämällä.

Kestämättömällä tasolla olevaa tuotantoa ja kulutusta on vähennettävä. Mitä tämä voisi tarkoittaa kunnan tasolla? Ympäristökysymykset liittyvät kaavoitukseen, rakentamiseen, energiahuoltoon, liikenteeseen, vesi- ja jätehuoltoon, kiertotalouteen, joukkoruokailuun, terveydenhuoltoon, investointeihin eri toimialueilla ja kaupunkialueiden kasvuun. Toimenpiteitä, jotka rajoittavat ylikuluttavaa toimintaa ja tukevat kestävyyssiirtymää, ovat tärkeitä. (Katso myös: Sinisalo S (toim.): Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille. Into Kustannus, Helsinki, 2021.) Kuntalaisia osallistava budjetointi on yksi tapa lisätä kestävyyssiirtymää.

Kunnan tulevia päättäjiä varten olemme koonneet alle esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä, joita kunnassa voi toteuttaa tuotannon ja kulutuksen kohtuullistamiseksi. Kuntien elinkeino- ja ympäristötilanteet vaihtelevat ja toimenpide-esimerkkimme soveltuvuus vaihtelee kunnittain.

Tuetaan kestävää tuotantoa

• Kunnan julkisissa hankinnoissa tulisi huomioida tavaran tai palvelun koko elinkaaren kestävyys ja ympäristöhaitat. (Ks. myös kappale ruoka.)
• Tuetaan sellaista paikallista toimintaa, joka edesauttaa tavaroiden korjaamista ja kierrätystä.
• Luodaan tavaralainaamoita ja jakamistalouden alustoja.
• Kunnan tiloissa ja omistamissa paikoissa rajoitetaan epäekologisten tuotteiden ja palveluiden mainontaa.

Julkiset työpaikat, palvelut ja tilat

• Ekologisessa murroksessa ja ylikulutuksesta irtautuessa työn tarjonta muuttuu. Kunta voi osaltaan järjestää työttömäksi jääville hyödyllisiä työtilaisuuksia ekologisessa jälleenrakennuksessa. Esimerkiksi hoivatyö on nykyisin aliresursoitu ja siellä on runsaasti työpaikkoja. Paikallinen ekologinen ruoan tuotanto tuottaa työpaikkoja, samoin korjaaminen ja kierrättäminen. Ympäristön ja ihmisten huolenpidossa on paljon mahdollisuuksia tärkeälle työlle.
• Kunta voi tukea työntekijäosuuskuntia ja itsensä työllistäjiä. Kunta voi myös tukea kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistyötä.
• Työajan lyhennys tarjoaa osaltaan uusia työpaikkoja. Työajan lyhennystä halukkaille tulee kokeilla kunnallisissa työpaikoissa. Työajan lyhennys mahdollistaa mielekkäämmän ja ylikulutuksesta vapautuvan elämän. Jotta tämä olisi mahdollista myös pienituloisille, tulee palkkaeroja vähentää. Lisääntyvällä vapaa-ajalla voidaan lisätä mm. omaa hyvinvointia, hoivatyötä, vapaaehtoistyötä, luovia projekteja, pienimuotoista ruoantuotantoa ja näin tukea kestävien yhteisöjen rakentamista rahatalouden ulkopuolella.
• Vapaa-aikaan tulee tarjota vastikkeettomia tai edullisia palveluja, jotta mielekäs vapaa-aika on kaikille mahdollista. Tällaisia ovat mm. kirjastot, museot, kulttuuritapahtumat, puistot, ryhmätilat ja metsikköpolut.
• Kunnallisten kiinteistöjen kuten koulujen käyttöastetta voi lisätä antamalla kuntalaisten entistä enemmän käyttää julkisia tiloja harrastuksiin ja yhteisölliseen toimintaan.

Energia

• Lämmityksen tarvetta kunnallisissa kiinteistössä tulee vähentää. Lämmityksen tarvetta voidaan vähentää kohtuullistamalla tilojen lämpötilaa ja teknisillä ratkaisuilla (energiatehokkuus). Energian säästö-informaatiota tulee lisätä kuntalaisille ja tukea energian säästöön tähtääviä ratkaisuja.
• Omissa voimaloissaan kunta voi siirtyä ja se voi tukea yksityisiä kiinteistöjä siirtymään ympäristöystävällisiin lämmitysjärjestelmiin. Tuki voi olla rahallista tai liittyä kaavoitukseen ja lupamenettelyyn.

Liikenne

Tiiviit kaupunkimaiset alueet

• Vahvistetaan liikenneympäristöä kävelyä ja pyöräilyä suosivaksi ja autoilua vähentäväksi. Keinoja ovat mm. kaavoitus, autokatujen muuttaminen kävely- ja pyöräilykaduiksi, väylien kunnossapito, yhteiskäyttöiset pyörät ja pyöräpysäköinnin parantaminen.
• Kokeillaan henkilökohtaisia päästökiintiöitä, ks. Lahden CitiCAP-projekti.
• Kannustetaan irtautumaan henkilöautoilusta esimerkiksi tietulleilla ja pysäköintisäädöksillä. Tilalle tarjotaan toimiva, mahdollisimman laaja ja käyttäjälle edullinen julkinen liikenneverkko.

Harvaan asutut alueet

• Lisätään kunnallista ja muuta joukkoliikennettä ja tuetaan sitä (aluksi) kannattamattomilla reiteillä.

Liikennevälineet

• Joukkoliikenteessä kunta voi osaltaan tukee siirtymistä enenevästi raideliikenteeseen: juniin, raitiovaunuihin ja metroon. Siirtymistä sähkö- ja biokaasubusseihin avitetaan.
• Kunta voi edistää autojen yhteiskäyttöä ja kimppakyytipalveluja.
• Kunta voi vaikuttaa myös oman henkilöstönsä työmatkaliikkumiseen ja liikennevälineen valintaa tukemalla ekologisia vaihtoehtoja.

Kaupunki- ja aluesuunnittelu sekä rakentaminen

• Pyritään estämään maan jakautumista tyhjeneviin ja kasvaviin alueisiin. Tuetaan paikallista tuotantoa.
• Hillitään julkisten palvelujen keskittämistä. Esimerkiksi koulujen ja terveyspalvelujen tulee olla lähellä käyttäjiä
• Kaavoituksessa ja lupamenettelyssä estetään uudet fossiili-intensiiviset rakennushankkeet ja ylikulutusta ruokkivat palvelut (esimerkiksi automarkettikeskittymät), jotka lisäävät fossiilista kuluttamista.
• Rakennusten purkamisen sijasta tulee suosia korjaamista ja kunnostamista. Toimivien rakennusten purkamisen tulee olla viimeinen vaihtoehto. Jos kuitenkin puretaan, purkujätteet tulee hyödyntää. Uudisrakentaminen on tehtävä ympäristöä säästävästi, sekä sijoituksen, materiaalien, rakennuksen keston että tulevan energian ja sähkön kulutuksen suhteen. Rakennukset tulee nähdä pitkän ajan sijoituksena ja tavoitella yli 50 vuoden elinkaarta. Rakennuksissa tulee suosia massiivirakenteita ja luonnonmateriaaleja ja vaikeasti kierrätettäviä sekoitemateriaaleja on vältettävä. Puurakentamisella ja viherrakentamisella voidaan vähentää ympäristöhaittoja.
• Valvotaan kaivoshankkeiden ympäristövaikutuksia.

Ruoka ja maanviljelys

• Kunnat voivat osaltaan vaikuttaa ympäristöystävälliseen ruokajärjestelmään vastuullaan olevassa joukkoruokailussa: kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Kunta voi myös tukea järjestöjä ja muita tahoja, jotka tekevät ruokakasvatusta. Ruokailussa ympäristöystävällisyys näkyy kasvisruoan lisäämisenä ja ruokahävikin vähentämisenä.
• Kunta voi osaltaan edesauttaa kestävää maataloutta. Se voi hankinnoissaan suosia paikallista ruokaa ja pientuotantoa.
• Kunta voi luoda ja tukea yhteisöviljelmiä, myös kaupunkialueilla.
• Kunta voi järjestää asiantuntijoiden antamaa ohjausta ja informaatiota kestävästä maataloudesta.

Tiedotusasiaa: degrowth-finland -sähköpostilista vaihtuu uuteen

TÄRKEÄÄ: Jos haluat jatkaa Kohtuusliikkeen hallinnoimalla degrowth-sähköpostilistalla, ilmoittauduthan uudelle Riseup-alustan listalle alla olevilla ohjeilla. Yahoo-alustalla käytetyn degrowth-finland -sähköpostilistan toiminta on päättymässä.

Yahoo-sähköpostilistan käyttö loppuu:
Yahoo on lopettamassa sähköpostilistojen tukensa. Tästä syystä siirrämme tämän Degrowth Finland -sähköpostilistan uudelle alustalle. Kartoituksen pohjalta uudeksi alustaksi on valikoitunut Riseup-lista. Emme voi siirtää listalaisia suoraan uudelle alustalle, vaan jokaisen tulee (halutessaan) ilmoittautua mukaan siirtyvälle listalle. Listan toiminta pysyy samanlaisena kuin tähän asti, vain tekninen alusta vaihtuu.

OHJEET uudelle listalle siirtymiseksi:
1) Avaa selaimessasi osoite https://lists.riseup.net/www/subscribe/degrowth-finland
2) Kirjoita haluamasi sähköpostiosoite ja ilmoittaudu mukaan listalle

Kun olet liittynyt listalle, voit sen jälkeen lähettää tälle listalle sähköpostia uudella osoitteella degrowth-finland@lists.riseup.net

Hienoa, että olet mukana ja jatketaan keskustelua ja tiedon jakamista uudella listalla!

Parhain terveisin
Degrowth Finland -sähköpostilistan ylläpitäjien puolesta
Timo Järvensivu

Kohtuusliikkeen aktiivi Elina Hemminki pohtii eri elinkeinojen muutoksisa ympäristö- ja ilmastohaasteiden myötä. Kirjoitus julkaistiin alun perin Vapaus valita toisin ry:n blogissa http://vapausvalitatoisin.blogspot.com/2020/01/elinkeinot-tulevat-muuttumaan-ilmaston.html.

Marraskuussa 2019 Vapaus Valita Toisin (VVT) yhdistys yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa
järjesti seminaarin ”Ympäristöongelmien ratkaisu vaatii talouden muutosta”. Tilaisuuden tallenne on
löydettävissä VVT sivuilta https://www.vapausvalitatoisin.com/.

Seminaarissa keskusteltiin talouselämän ja ympäristöongelmien yhteydestä: kuinka luonnon ympäristön
muutokset – erityisesti ilmaston muutos – ja niiden torjunta vaikuttavat talouteen? Tämän näkökulman
toivottiin täydentävän aiemmin ja useammin esillä olleita näkökulmia: mikä on yritysten, elinkeinoelämän ja kaupan rooli ilmaston muutoksen ja muun ympäristön pilaantumisen estossa, kuinka tarvittavat muutokset voidaan tehdä, mistä tarvittavat resurssit saadaan ja kuka maksaa.

Oras Tynkkynen alusti teemasta ”Kestävyyskriisi ja maailmantalous” ja Anni Huhtala teemasta
”Ilmastonmuutos ja Suomen talous”. Molemmat viittasivat Nicholas Sternin 2000-luvun alun raporttiin (Stern Review on the Economics of Climate Change). Raportti käsittelee ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia ja taloustieteilijöiden keskuudessa se on ollut merkkipaalu ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa. Alustuksia kommentoivat Pasi Heikkurinen Helsingin yliopistosta, Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Kestävyyskriisin kolmesta osa-alueesta – ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen (”kuudes
sukupuuttoaalto”) ja luonnonvarojen ylikulutus – Oras Tynkkynen kuvasi ilmastonmuutosta ja lajikatoa.
Lajikadon kohdalla hän esitteli OECD:n 2019 raporttia biodiversiteetin ja talouden yhteydestä. Anni Huhtala totesi ennustamisen vaikeuden, mutta korosti ennakoinnin ja sopeutumisen tarvetta taloudessa, myös epäsuoriin vaikutuksiin. Kommentoijien keskeisenä teemana oli suhtautuminen talouskasvuun: Voidaanko tarvittavat muutokset tehdä, jos hyvinvointia mitataan BKT:lla? Riittääkö ”vihreä talous” vai tarvitaanko myös tuotannon ja materiaalisen kulutuksen laskua?

Miten Suomen elinkeinoelämä kehittyy?

Kenellekään esiintyjistä ei ollut esittää selkeää visiota, millaisia yrityksiä Suomessa on jatkossa ja mihin
Suomen elinkeinoelämä kehittyy. Tämä on ymmärrettävää, koska on vaikea ennakoida, mitä päättäjät ja
talouselämä maailmanlaajuisesti tekevät ja millaiset vyöryt lähtevät liikkeelle. Ja ennen kaikkea,
tapahtuvatko tarvittavat muutokset rauhanomaisesti.

Minun käsitykseni mukaan tulevaisuuden elinkeinot, yritykset ja kauppa ovat laadultaan ja määrältään varsin erilaisia kuin tänä päivänä. ”Business as usual” tuskin jatkuu, edes ekologisemmin hoidettuna. Etenkin biofyysisen ympäristön muutos muuttaa elinkeinoja, sekä suoraan että sosiaalisten seuraamusten vuoksi. Ja toisaalta ilmaston lämpenemisen ja ympäristön pilaantumisen esto muuttavat elinkeinoja.

Energian tuotannossa muutoksen suunta on osittain määritelty: siirrytään pois fossiilisista polttoaineista
uusiutuviin (ja joidenkin mielestä myös ydinvoimaan). Energiaa koskevassa keskustelussa lähtöoletuksena
on usein, että energian käytön määrä jatkuu entisellään tai nousee. Myös vaikutukset muihin elinkeinoihin ja kauppaan ovat jääneet etäisiksi. Mutta kuten Hanna Ahon referoima tapaus Uniper osoittaa, siirtymä pois fossiilista polttoaineista ei tule olemaan helppo taloudellisten intressien vuoksi, ei edes Euroopassa.
Alankomaat ovat lain avulla päättäneet ajaa alas hiilivoiman käytön 2030 mennessä. Uniperillä on
hiilivoimaloita myös Alankomaissa ja se on uhannut Alankomaita korvauskanteella hiilikiellon takia. Uniperin suurin osakkeenomistaja on suomalainen Fortum. Uniper myös suunnittelee uuden hiilivoimalan avaamista Saksaan.

Metsä- ja maataloutemme suunta?

Metsätaloutta koskevassa keskustelussa ilmaston muutoksen hidastaminen ja biodiversiteetin säilyttäminen on oikeutetusti nostettu esiin. Mutta niiden vaikutukset nykyiseen talouteen on esitetty syynä olla tekemättä tarvittavia toimia. Vähemmän on keskusteltu siitä, millaiseksi uusi metsätaloudellinen toiminta halutaan ja mitä se tarkoittaa työn ja kaupan kannalta. Maanviljelyn kohdalla on alettu tuoda esiin, että ruoan tuotannon vaikeutuessa Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, myös Suomen maanviljelyä tarvitaan. Mutta ei nykyisessä muodossaan vaan sellaisessa, että se on riippumaton fossiilisista polttoaineista ja ulkomaisista tuotantopanoksista (polttoaineet, rehut, lannoitteet, torjunta-aineet, ja muuta kemikaalit). Mutta miten tämä toteutuessaan vaikuttaa ihmistyövoiman tarpeeseen ja väestön asumispaikkaan ja maaseudun elinkeinoihin laajemmin?

Mitä tapahtuu Suomen ulkopuolella? Suomen nykyinen yritystoiminta ja tuotteet tähtäävät ulkomaan vientiin. Entäpä, jos kysyntä ulkomailla muuttuu? Suomeen tuodaan paljon tavaroita, joita periaatteessa voisi Suomessa valmistaa tai tuottaa. Jatkuuko pakettien rahtaus maasta toiseen? Säilyykö maailmanlaajuinen työnjako ennallaan jatkossakin vai palataanko paikallisempaan talouteen? Mitä se tarkoittaa Suomen yritysten kannalta?

Millaista osaamista ja investointeja tulevaisuudessa tarvitaan?

Miten taloudessa pitäisi varautua tulevaan? Millaista koulutusta Ja millaisia investointeja tarvitaan? Jos
ihmiset eivät enää muutakaan kaupunkeihin, vaan asutus tulee jakautumaan tasaisemmin eri puolille
Suomea, myös yhteiskunnan infrastruktuurin tulisi seurata mukana. Millaisia kuljetusyhteyksiä tulisi tehdä ja minne uudet sairaalat ja koulut rakennetaan? Jos rakentamisessa siirrytään ekologisempaan tapaan, millaisia yrityksiä ja ammattilaisia tarvitaan? Ja mistä ne saadaan?

On vaikea ennustaa, kuinka tosissaan ympäristöongelmiin Suomessa ja muualla maailmassa puututaan
ennen pakkoa ja kuinka rauhanomaisesti se tapahtuu. Taloudessa on ollut tapana ennustaa tulevaa
menneestä kehityksestä, mutta nyt ei niin voi tehdä. Mutta tulevaisuuden ennakointi on silti tärkeätä, vaikka se suurelta osin onkin valistunutta arvausta. Eri skenaarioiden miettiminen ja vaikutusketjujen loppuun saakka miettiminen auttanee vähentämään mihinkään johtamatonta kinaamista ja parantamaan
varautumista uusin tilanteisiin. Varautumisessa kiireellisiä ovat mm. ammattikoulutuksen ja
täydennyskoulutuksen rakentaminen todennäköisiin tulevaisuuden ammatteihin. Esimerkiksi käsityötaitoja ja uudenlaista maanviljelystaitoa tarvittaneen. Myös varautuminen väestön liikkumiseen eri maiden välillä on perusteltua.

Tällä hetkellä luonnonvaroja ylikäytetään. Myös maapallon jätteiden käsittelykyky on ongelmissa. Nykytiedon perusteella on selvää, että paitsi fossiilisen energian käytön lopetusta myös materiaalisen tuotannon ja kulutuksen määrän tulee laskea, jotta ympäristötavoitteet saavutetaan. Kierrätystalous on tärkeätä, mutta ei yksin ratkaise luonnonvarojen ylikäyttöä. Materiaalisen kulutuksen kokonaismäärä riippuu sekä ihmisten lukumäärästä että yksilökohtaisen kulutuksen määrästä. Ihmismäärä on kasvussa ja kulutus eri ihmisten ja maiden välillä on varsin epätasaisesti jakaantunut. Materiaalisen tuotannon ja kulutuksen määrän vähennys on vaativa tehtävä – vaikkakin välttämätön.

Ympäristökatastrofit tulevat koskemaan maapallon eri alueita eri lailla. Suuretkin väestön liikkumiset ovat
mahdollisia. Mutta suurten negatiivisten sosiaalisten vaikutusten – esimerkiksi massamuutot, sodat ja muut konfliktit – tapahtuminen on epävarmempaa kuin biofyysisen ympäristön muutoksen. Toivottavasti niitä ei ainakaan ensivaiheessa tarvitse huomioida mietittäessä tulevaisuuden elinkeinoelämää Suomessa.

Mietitkö maalle muuttamista? Haluatko kohtuullistaa elämäntapaasi, rauhoittua, parantaa sinun, perheesi ja ystäviesi elämänlaatua, paikallistua ja lisätä omavaraisuutta elämässäsi ja/tai kehittää sitä? Kohtuusliikkeen maalle muuttavien ja maalla asuvien tukiverkosto tarjoaa tukea käytännön taidoissa, sosiaalisissa ja psykologisissa kysymyksissä sekä mahdollisuuden yhteisölliseen yhteydenpitoon. 

Aatamilan tila:

Aatamila on Heinolan Hujansalossa sijaitseva pientila. Aatamilan uusväki hankki tämän museoviraston suojeleman tilan purkukuntoisena vuonna 2017. Rakennusten ja perinteisen pihapiirin lisäksi tilalla on muutamia hehtaareita metsää, peltoa ja vettä. Haaveena on luoda yhteisöllinen tila, jota voi käyttää monipuolisesti uusmaalaisten käytäntöjen ja kulttuurin tukemiseen. Rakennusten kunnostus sekä keräily ja pyynti ovat Aatamilassa ensimmäisiä askelia kohti omavaraisuutta.

Yhteyshenkilö: Pasi Heikkurinen, p. 044 3309999

Lönnemo: 

Lönnemo on Salon Perttelissä sijaitseva 1,6 ha pientila, jossa Paula ja Eeva-Stiina elävät yksinkertaisesti, vuodenaikojen rytmissä, pitkälti käsin tehden, omavaraisuuteen pyrkien. Tilalla on omavaraispuutarha, kanoja, lampaita, puu- ja aurinkoenergialämmitys, oma kaivo, ulkohuussi jne. Lönnemon pientilalla vaalitaan hitautta, hiljaisuutta, luonnonmukaisuutta ja kauneutta. Uusmaalaistuneet he ovat 1980- ja 90-lukujen alusta. Lönnemon Paula ja Eeva-Stiina perustivat vuonna 2010 kansalaisryhmän www.tasauskohtuuspaja.net  

Yhteydenotot: Paula Lönnemo, p. 050 5672925, #Lönnemo @PLonnemo 

Liity tukiverkostoon!

Haluatko jakaa kokemuksiasi muille? On ilo saada uusia mukaan!

Jos haluat liittyä tukiverkostoon, lähetä yllä olevien esimerkkien kokoinen esittely yhteystietoineen: https://www.kohtuusliike.fi/ota-yhteytta/

Suomen ensimmäinen yliopistokurssi kohtuutaloudesta järjestetään Helsingin
yliopistolla loppuvuodesta 2019

Jatkuva kasvu rajallisella planeetalla on mahdottomuus – ja sen tavoittelu seisoo menestyksekkään
ja kestävän ympäristö- sekä hyvinvointipolitiikan tiellä. Tämä on opetuksen lähtökohta Suomen
ensimmäisellä kohtuutalouteen keskittyvällä yliopistokurssilla Helsingin yliopistossa.

Kurssin nimi on Organizations and economic degrowth, ja se järjestetään loppusyksystä 2019 osana
Elintarviketalouden ja kulutuksen maisterinohjelmaa maatalous-metsätieteellisessä
tiedekunnassa. Kurssin opettaa degrowth-tutkija ja -aktiivi Kristoffer Wilén yhdessä Taloustieteen
osaston yliopistonlehtori Pasi Heikkurisen kanssa.

Kurssilla opiskelijat analysoivat mm. taloudellisten toimijoiden kasvuriippuvuutta sekä pyrkivät ymmärtämään mitä kasvuton tai kohtuutalouteen perustuva yhteiskunta käytännössä tarkoittaisi eri toimijoiden näkökulmasta.

”Kurssin aihe on joka vuosi ajankohtaisempi, sillä absoluuttista irtikytkentää talouskasvun ja
luonnonvarojen kulutuksen välillä ei ole tapahtunut eikä näytä olevan näköpiirissä. Toisin sanoen
kasvuun perustuva talous aiheuttaa joka vuosi yhä suurempia tuhoja ympäristölle.
Kasvuhakuisuudesta vapautuminen on yksi varteenotettava vaihtoehto yhteiskunnille palata taas
kestävälle polulle”, kertoo kurssin pääluennoitsija Wilén.

Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelmassa on muutenkin vahva kestävyyspainotus. Koulutusohjelmajohtaja Heikkurinen mainitsee, että kurssitarjonnassa löytyy kohtuutalouskurssin lisäksi kestävyysteorioihin syventyvä kurssi sekä ekologisen taloustieteen ja poliittisen ekologien kurssit, ja kannustaa kovasti kiinnostuneita hakemaan kevään haussa maisteriohjelmaan.

Lisätietoja osoitteesta:
https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/maisteri/elintarviketalouden-ja-kulutuksen-maisteriohjelma 

Esimerkkejä organizations and economic degrowth -kurssin kirjallisuudesta:
D’Alisa, G., Demaria, F., Kallis, G. (Eds.) (2015). Degrowth: A Vocabulary for a New Era. Routledge:
London.
Joutsenvirta, M., Hirvilammi, T., Ulvila, M., Wilén, K. (2016). Talous kasvun jälkeen. Gaudeamus:
Helsinki.
Kallis, G. (2018). Degrowth. Agenda Publishing: Newcastle-upon-Tyne.

Kohtuusaktivisti Pella Thiel saapuu Suomeen 18.11.2019 pitämään vierailijaluentoa aiheesta ”Just transition to sustainability – insights from the Global South and North”. Alla lisää Thielistä ja luennosta – suosittelemme lämpimästi tutustumaan myös Thielin blogiin http://pellathiel.se/about-me/

Luento pidetään englanniksi.

Just transition to sustainability – insights from the Global South and North

Place: University of Helsinki, Viikki Campus, Info Center, Room 235 (Auditorium 2)
Time: Monday 18 November 2019 at 4-7 pm

Speaker: Pella Thiel works with relational, systemic activism, change processes and leadership för a society in harmony with nature. She is a co-founder and board member of the Swedish Transition Network, End Ecocide Sweden, Save the Rainforest Sweden and the swedish Network for Rights of Nature. She coordinated the first two Rights of Nature Conferences in Sweden. She has edited two books on nature interpretation and is currently working on a book on rights of nature. Pella has an MSc in Ecology from Stockholm University with the thesis on rainforest restoration in Ecuador. She enjoys pigs, her greenhouse (which has been under construction for four years) and having her hands in the soil at the smallholding in the archipelago of Stockholm where she lives. She is part of the eco-psychology/activist NGO Lodyn, UN Harmony with Nature initiative and the Common cause international network. The WWF has named her environmental hero of the year 2019.

Background: Calls for significant societal transformations are growing because of the alarming trends of climate chaos, species extinction and pollution. Active networks of scholars, activists and practitioners are building alternatives on both on the ground and on intellectual speheres. The event will update on some of the interesting processes, such as the omställningrörelse in Sweden and systemic alternatives from the global South. Pella Thiel from Sweden will deliver the keynote.

Co-organisers: Department of Economics and Management at the University of Helsinki in collaboration with Siemenpuu Foundation’s working group on ecological democracy, Finnish Degrowth Network and Sustainable Change Research Network.

Welcome, free entrance!

More information:

https://www.suchresearch.net/events-1
http://pellathiel.se/about-me/
Marko Ulvila, Siemenpuu Foundation marko.ulvila at kapsi.fi