Tekijä: TO

Kohtuusliikkeen vaaliteesit 2019

Keskustelua Suomen tulevaisuudesta käydään tukevasti sivupoluilla. Puhutaan talouskasvusta, työllisyydestä ja kilpailukyvystä, mutta vaietaan radikaalista muutoksesta, jota ympäristöongelmien hillintä vaatii. Tarvitsemme uuden tavan ajatella: miten rakennamme sellaista hyvinvointia, joka ei nojaa ympäristön kantokyvyn systemaattiseen ylittämiseen ja tulevilta sukupolvilta lainaamiseen?

Kohtuusliike esittää kolme vaaliteesiä, joiden avulla eduskuntavaalien alla käytävä keskustelu voidaan kääntää poliittisilta sivupoluilta tulevaisuutemme aitoihin ydinkysymyksiin.

Päivitys: Kaipaatko konkretiaa? Katso uusi lista Politiikkaehdotuksista teesien toteuttamiseen käytännössä.

1 Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle

Elämme yli luonnonvarojemme. Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallii. Energiatehokkaampi tuotanto, resurssien kierrättäminen ja älykkäät teknologiat ovat osa ratkaisua, mutta vihreäkin tuotanto kuormittaa ympäristöä. Resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos kokonaistuotanto kasvaa. Emme voi myöskään ulkoistaa ylikulutustamme muiden maiden ongelmiksi suuripäästöistä tuontia lisäämällä. Siksi kestämättömällä tasolla olevaa tuotantoa ja kulutusta on vähennettävä.

Toimenpiteet ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi eivät ole olleet riittävän voimakkaita. Tärkeysjärjestystä on muutettava. Ylituotannon ja -kuluttamisen kulttuurista irtautuminen on välttämätöntä, sillä pelkkä resurssitehokkuus ei riitä. Valtion tulee ohjata tuotantoa ja kulutusta kestävälle tasolle sääntelyn ja taloudellisten ohjauskeinojen, kuten verotuksen avulla.

2 Kaikille hyvinvointia kestävästi

Kaikilla tulee olla mahdollisuus merkitykselliseen, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen elämään ympäristön kantokyvyn rajoissa. Kenenkään ei tule olla riippuvainen ympäristöä kuormittavasta palkkatyöstä toimeentulonsa turvaamiseksi, sillä työllä voi olla myös haitallisia vaikutuksia hyvinvointiin ja ympäristöön. Työn ja vapaa-ajan, yhteisöllisen toiminnan, hoivatyön ja muun elämän yhdistämisen on oltava nykyistä helpompaa.

Yhteiskunnan rakenteita on muutettava siten, että hyvinvointipalvelujen turvaaminen ei riipu talouskasvusta. Olemme jo vauraampia kuin koskaan. Hyvinvoivan yhteiskunnan rakentaminen vaatii ensisijaisesti tahtoa suunnata resursseja tasa-arvoisesti hyvän elämän tueksi. Valtion tulee tukea uudenlaisia työn ja toimeentulon muotoja ja hyvinvoinnin lähteitä ja varmistaa, ettei kestävä elämä ole harvojen etuoikeus.

3 Ekologinen jälleenrakennus, nyt

Tarvitsemme perinpohjaisen muutoksen tapoihin, joilla tuotamme tavaroita ja palveluita ja rakennamme hyvinvointia. Kasvua ja työllisyyttä ei tule vauhdittaa kasvattamalla samalla ekologista velkaa. Velkaantumisen taittaminen ja kilpailukyvyn turvaaminen eivät voi ajaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristökestävyyden ohi. Tarvitaan ekologinen rakennemuutos, siirtymä kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.

Taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta on muokattava ja jälleenrakennettava ympäristön kantokyvyn mukaiseksi, kasvattamatta eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Ympäristön elinvoimaisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin tavoitteet ja mittarit on asetettava etusijalle ohjaamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja taloutta. Valtion on tuettava ekologiseen jälleenrakennukseen tarvittavia investointeja ja irrottauduttava ympäristölle haitallisesta kasvusta nopeasti. Mitä pidempään odotamme, sen kipeämpää ja kalliimpaa muutoksesta tulee.

Teesit on työstänyt Kohtuusliikkeen työryhmä ja ne julkaistiin Kohtuusliikkeen vaalikeskustelussa 15.12.2018. Pdf-versio ladattavissa tästä.

Oletko ehdokkaana kevään vaaleissa? Voit nyt sitoutua teeseihin vaalisivullamme.

Äänestäjä, katso vaalisivultamme lista teeseihin sitoutuneista ehdokkaista.

Osoita tukesi teeseille sosiaalisessa mediassa (#kohtuusliike), jaa lähipiirille ja kysy vaalipiirisi ehdokkailta, ovatko he valmiita muutokseen! Alta voit ladata kuvia esimerkiksi sosiaalisen median viestintään.

15.12.2018
Maan ystävät: Kasvun jälkeinen tulevaisuus osaksi Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaa

Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana syksyllä 2019. Puheenjohtajakauden teemoista keskustellaan parhaillaan eduskuntapuolueiden kesken. Maan ystävät ry:n nimissä on jaettu 200 eurooppalaisen tutkijan kirjettä puolueille muistuttamaan kasvuajattelun vaihtoehdoista.

Syyskuun alussa yli 200 tutkijaa vetosi Euroopan unionin päättäjiin viestillä ”Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus”. Saman sisältöisen vetoomuksen on allekirjoittanut yli 80 000 kansalaista.

Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans (kuvassa) vastaanotti vetoomuksen 16. marraskuuta Euroopan ympäristötoimijoiden kattojärjestö EEB:ltä. Maan ystävät ry tuo tutkijoiden vetoomuksen nyt eduskuntapuolueille huomioitavaksi, kun Suomen tulevaa EU:n puheenjohtajakautta valmistellaan.

Kirjeessä vaaditaan, ettei talouskasvun tulisi olla kehityksen päämäärä, sillä talouskasvun varjolla on lisääntynyt myös ympäristölle aiheutuva haitta. Nyt näitä haittoja, kuten ilmastonmuutosta, ratkotaan talouskasvu edellä: puhumme vihreästä kasvusta ja kestävästä kasvusta ratkaisujen tarjoajina.

Tämä on ongelmallista, sillä pitkällä aikavälillä vihreäkään kasvu ei välttämättä vähennä resurssien kulutusta.

”On vain ajan kysymys, milloin ja kuka nämä kysymykset nostaa poliittiseen keskusteluun”

Hyvinvointia ja kestävyyttä voidaan luoda myös toisin keinoin, tutkijat muistuttavat. Esimerkiksi kiintiöt resurssien ja energian käytölle, perustulo tai työajan vähentäminen eivät välttämättä näyttäydy BKT:n kasvuna, mutta lisäävät hyvinvointia ja ympäristöllistä kestävyyttä.

Näitä ratkaisuja tarvitaan nyt, jos Suomi haluaa esiintyä ilmastotyön edelläkävijänä ja hyvinvoinnin tuottamisen mallioppilaana EU:ssa.

Allekirjoittaneiden tutkijoiden mukaan ”olisi vastuutonta, jos poliitikot ja virkamiehet eivät tutkisi vaihtoehtoja kasvutalouden jälkeiselle tulevaisuudelle”. EU:n puheenjohtajuuskausi tarjoaa tähän loistavan tilaisuuden.

Esimerkiksi Itävalta on ottanut vastaavan ”Growth in Transition”-aloitteen osaksi virallista puheenjohtajuuskautensa ohjelmaa. Tämän puitteissa järjestettiin 14.-15. marraskuuta konferenssi, jossa tutkittiin kasvun roolia kestävässä tulevaisuudessa. Myös Euroopan parlamentti järjesti 18.-19. syyskuuta Post-Growth 2018 –konferenssin, jossa ensi kertaa haastettiin kasvuajattelua parlamentin sisällä.

Kasvun jälkeisen tulevaisuuden sisällyttäminen Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaan olisi rohkea ja kaukaa viisas teko. Lisääntyvä akateeminen tutkimus osoittaa, että kasvuajattelun haastaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä ja on vain ajan kysymys, milloin ja kuka nämä kysymykset nostaa poliittiseen keskusteluun.

Toivottavasti se on Suomi, EU:n puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

Maan ystävät ry, 18.11.2018

***

Tutkijakirje vaatii EU:ta
1. muodostamaan erityisen kasvun jälkeisen toimikunnan EU:n parlamenttiin. Tämän toimikunnan tulisi aktiivisesti keskustella kasvun tulevaisuudesta, laatia vaihtoehtoisia toimintaperiaatteita kasvutalouden jälkeiselle ajalle ja harkita uudelleen kasvun tavoittelua kaikkea koskettavana poliittisena tavoitteena.

2. liittämään vaihtoehtoisia indikaattoreita EU:n ja sen jäsenvaltioiden makrotaloudellisiin kehyksiin. Taloudelliset toimintatavat tulisi arvioida sillä perusteella miten ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, resurssien käyttöön, epätasa-arvoon ja mielekkään työn hankkimiseen. Näille indikaattoreille tulisi antaa BKT:ta suurempi painoarvo päätöksenteossa.

3. muuttamaan vakaus- ja kasvusopimus vakaus- ja hyvinvointisopimukseksi. Ensin mainittu koostuu säännöistä, jotka pyrkivät rajoittamaan budjettialijäämää ja valtionvelkaa. Nämä säännöt tulisi arvioida uudelleen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot pystyvät vastaamaan kansalaisten perustarpeisiin samalla kun resurssien käyttöä ja päästöjä vähennetään kestävälle tasolle.

4. perustamaan taloudellisen siirtymän ministeriön jokaiseen jäsenvaltioon. Uusi suoraan inhimilliseen ja ekologiseen hyvinvointiin perustuva talous voi tarjota paljon paremman tulevaisuuden kuin sellainen, joka perustuu rakenteellisesti taloudelliseen kasvuun.

***
Tutkijakirje kokonaisuudessaan suomeksi:

https://www.maailma.net/nakokulmat/eurooppa-on-aika-lopettaa-kasvuriippuvuus

Tutkijakirjeen englanninkielinen alkuperäisversio:

https://degrowth.org/2018/09/06/post-growth-open-letter/

The Guardianin uutinen aiheesta:

https://www.theguardian.com/politics/2018/sep/16/the-eu-needs-a-stability-and-wellbeing-pact-not- more-growth

Itävaltalaisen Growth in Transition -aloitteen konferenssi ‘Europe’s Transformation – Where people matter’ 14-15. marraskuuta 2018
https://wachstumimwandel.at/conference2018/about-the-conference/

Euroopan parlamentin järjestämä Post-Growth 2018 –konferenssi:

https://www.postgrowth2018.eu/

18.11.2018
Kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta
Joukko kohtuusliikkeen aktiiveja työsti Mahatma Gandhin syntymäpäivän kunniaksi kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta 2.10.2018.
1. Hiilen, öljyn, kaasun ja turpeen jättäminen maahan on selkein ja tehokkain tapa torjua haitallista ilmastonmuutosta.
2. Fossiilisia polttoaineita tuottavien ja runsaasti käyttävien yritysten ja niiden etujärjestöjen osallistumista ilmastoon vaikuttavaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on rajoitettava.
3. Kaikilla tulee olla mahdollisuus irtautua ilmastoa vahingoittavasta palkkatyöstä tarjoamalla kaikille perustulo ja tukea työajan lyhentämiseen, uudelleenkoulutukseen ja omavaraistuotantoon.
4. Ylikulutusta täytyy alkaa rajoittaa asettamalla tuloille katto progressiivisen verotuksen avulla ja sääntelemällä ympäristöä vahingoittavaan toimintaan yllyttävää mainontaa.
5. Yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa on siirryttävä agroekologian ja ilmastokestävyyden periaatteiden mukaiseen kasvispainotteiseen maatalouspolitiikkaan ja ruokajärjestelmään.
6. Avohakkuista pidättäytyminen, joutomaiden metsittäminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen yhteistyössä metsänomistajien kanssa antavat puille, pensaille ja turpeelle mahdollisuuden kasvaa ja tasapainottaa ilmastoa.
7. Turvallisuuspolitiikan painopiste tulee siirtää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja voimavaroja siirtää mittavasti puolustusmenoista ilmastotoimiin.
8. Fossiilista energiaa runsaasti hyödyntäneiden yritysten ja valtioiden tulee korvata köyhien maiden ja kansanosien kärsimiä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja, tukea sopeutumista muuttuviin oloihin tai mahdollistaa pääsy turvaan.
9. Ilmastonsuojeluunkin liittyvän teknologian käyttöönotossa täytyy noudattaa varovaisuusperiaatetta ja teknologiset ratkaisumallit voivat toimia vain osana muuta yhteiskunnallista muutosta.
10. Hitaampaa väestönkehitystä voidaan edistää takaamalla kaikille asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta mm. pääsy kouluun, riittävä toimeentulo, tarpeelliset terveyspalvelut ja itsemääräämisoikeus.
3.10.2018