Lähetä kohtuusterveiset kuntavaaliehdokkaille!

17.5.2021

Eikö vielä ole vaalihumua ilmassa?

No nyt on! Kohtuusliikkeen aktiivit ovat koonneet terävän paketin kohtuusterveisiä kaikille kuntavaaliehdokkaille.

Rohkaisemme sinua lähettämään Kohtuusliikkeen kuntavaaliterveiset omille suosikkiehdokkaillesi, tai kenelle vain kohtuusajatuksista kiinnostuneille tai niitä kokonaan tuntemattomille kuntavaaliehdokkaille. Kannattaa lähestyä myös paikallisia puoluetoimistoja ja pyytää välittämään terveisiä ehdokaslistoille.

Samalla kannattaa jakaa viestejä omassakin lähipiirissä. Ehkä saat herätettyä keskustelua kohtuullisesta kuntapolitiikasta!

Kohtuusliikkeen kuntavaaliterveiset alla sekä ladattavissa pdf:nä täällä. Katso myös suuren suosion saaneet ja ytimekkäät Kohtuusliikkeen vaaliteesit vuoden 2019 eduskuntavaaleihin!

***

Kohtuusliike / Kuntavaalit 2021

Kohtuus kunnan toiminnassa – Ideoita kuntavaaliehdokkaille

Johdanto

Ympäristökeskustelu on kiitettävästi lisääntynyt myös paikallisella tasolla. Mutta ongelmien taustalla oleva luonnonvarojen ylikäyttö on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Suomi, niin kuin suurin osa muistakin maista käyttää vuosittain yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallii. Energiatehokkaampi tuotanto, resurssien kierrättäminen ja älykkäät teknologiat ovat osa ratkaisua, mutta nk. vihreä tuotantokin kuormittaa ympäristöä. Resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos kokonaistuotanto kasvaa. Ekologisen kestävyyden saavuttaminen edellyttää tuotannon ja kulutuksen vähentämistä. Ylikulutusta ei voi ulkoistaa muiden maiden ongelmiksi suuripäästöistä tuontia lisäämällä.

Kestämättömällä tasolla olevaa tuotantoa ja kulutusta on vähennettävä. Mitä tämä voisi tarkoittaa kunnan tasolla? Ympäristökysymykset liittyvät kaavoitukseen, rakentamiseen, energiahuoltoon, liikenteeseen, vesi- ja jätehuoltoon, kiertotalouteen, joukkoruokailuun, terveydenhuoltoon, investointeihin eri toimialueilla ja kaupunkialueiden kasvuun. Toimenpiteitä, jotka rajoittavat ylikuluttavaa toimintaa ja tukevat kestävyyssiirtymää, ovat tärkeitä. (Katso myös: Sinisalo S (toim.): Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille. Into Kustannus, Helsinki, 2021.) Kuntalaisia osallistava budjetointi on yksi tapa lisätä kestävyyssiirtymää.

Kunnan tulevia päättäjiä varten olemme koonneet alle esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä, joita kunnassa voi toteuttaa tuotannon ja kulutuksen kohtuullistamiseksi. Kuntien elinkeino- ja ympäristötilanteet vaihtelevat ja toimenpide-esimerkkimme soveltuvuus vaihtelee kunnittain.

 

Tuetaan kestävää tuotantoa

  • Kunnan julkisissa hankinnoissa tulisi huomioida tavaran tai palvelun koko elinkaaren kestävyys ja ympäristöhaitat. (Ks. myös kappale ruoka.)
  • Tuetaan sellaista paikallista toimintaa, joka edesauttaa tavaroiden korjaamista ja kierrätystä.
  • Luodaan tavaralainaamoita ja jakamistalouden alustoja.
  • Kunnan tiloissa ja omistamissa paikoissa rajoitetaan epäekologisten tuotteiden ja palveluiden mainontaa.

Julkiset työpaikat, palvelut ja tilat

  • Ekologisessa murroksessa ja ylikulutuksesta irtautuessa työn tarjonta muuttuu. Kunta voi osaltaan järjestää työttömäksi jääville hyödyllisiä työtilaisuuksia ekologisessa jälleenrakennuksessa. Esimerkiksi hoivatyö on nykyisin aliresursoitu ja siellä on runsaasti työpaikkoja. Paikallinen ekologinen ruoan tuotanto tuottaa työpaikkoja, samoin korjaaminen ja kierrättäminen. Ympäristön ja ihmisten huolenpidossa on paljon mahdollisuuksia tärkeälle työlle.
  • Kunta voi tukea työntekijäosuuskuntia ja itsensä työllistäjiä. Kunta voi myös tukea kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistyötä.
  • Työajan lyhennys tarjoaa osaltaan uusia työpaikkoja. Työajan lyhennystä halukkaille tulee kokeilla kunnallisissa työpaikoissa. Työajan lyhennys mahdollistaa mielekkäämmän ja ylikulutuksesta vapautuvan elämän. Jotta tämä olisi mahdollista myös pienituloisille, tulee palkkaeroja vähentää. Lisääntyvällä vapaa-ajalla voidaan lisätä mm. omaa hyvinvointia, hoivatyötä, vapaaehtoistyötä, luovia projekteja, pienimuotoista ruoantuotantoa ja näin tukea kestävien yhteisöjen rakentamista rahatalouden ulkopuolella.
  • Vapaa-aikaan tulee tarjota vastikkeettomia tai edullisia palveluja, jotta mielekäs vapaa-aika on kaikille mahdollista. Tällaisia ovat mm. kirjastot, museot, kulttuuritapahtumat, puistot, ryhmätilat ja metsikköpolut.
  • Kunnallisten kiinteistöjen kuten koulujen käyttöastetta voi lisätä antamalla kuntalaisten entistä enemmän käyttää julkisia tiloja harrastuksiin ja yhteisölliseen toimintaan.

Energia

  • Lämmityksen tarvetta kunnallisissa kiinteistössä tulee vähentää. Lämmityksen tarvetta voidaan vähentää kohtuullistamalla tilojen lämpötilaa ja teknisillä ratkaisuilla (energiatehokkuus). Energian säästö-informaatiota tulee lisätä kuntalaisille ja tukea energian säästöön tähtääviä ratkaisuja.
  • Omissa voimaloissaan kunta voi siirtyä ja se voi tukea yksityisiä kiinteistöjä siirtymään ympäristöystävällisiin lämmitysjärjestelmiin. Tuki voi olla rahallista tai liittyä kaavoitukseen ja lupamenettelyyn.

Liikenne

Tiiviit kaupunkimaiset alueet

  • Vahvistetaan liikenneympäristöä kävelyä ja pyöräilyä suosivaksi ja autoilua vähentäväksi. Keinoja ovat mm. kaavoitus, autokatujen muuttaminen kävely- ja pyöräilykaduiksi, väylien kunnossapito, yhteiskäyttöiset pyörät ja pyöräpysäköinnin parantaminen.
  • Kokeillaan henkilökohtaisia päästökiintiöitä, ks. Lahden CitiCAP-projekti.
  • Kannustetaan irtautumaan henkilöautoilusta esimerkiksi tietulleilla ja pysäköintisäädöksillä. Tilalle tarjotaan toimiva, mahdollisimman laaja ja käyttäjälle edullinen julkinen liikenneverkko.

Harvaan asutut alueet

  • Lisätään kunnallista ja muuta joukkoliikennettä ja tuetaan sitä (aluksi) kannattamattomilla reiteillä.

Liikennevälineet

  • Joukkoliikenteessä kunta voi osaltaan tukee siirtymistä enenevästi raideliikenteeseen: juniin, raitiovaunuihin ja metroon. Siirtymistä sähkö- ja biokaasubusseihin avitetaan.
  • Kunta voi edistää autojen yhteiskäyttöä ja kimppakyytipalveluja.
  • Kunta voi vaikuttaa myös oman henkilöstönsä työmatkaliikkumiseen ja liikennevälineen valintaa tukemalla ekologisia vaihtoehtoja.

Kaupunki- ja aluesuunnittelu sekä rakentaminen

  • Pyritään estämään maan jakautumista tyhjeneviin ja kasvaviin alueisiin. Tuetaan paikallista tuotantoa.
  • Hillitään julkisten palvelujen keskittämistä. Esimerkiksi koulujen ja terveyspalvelujen tulee olla lähellä käyttäjiä
  • Kaavoituksessa ja lupamenettelyssä estetään uudet fossiili-intensiiviset rakennushankkeet ja ylikulutusta ruokkivat palvelut (esimerkiksi automarkettikeskittymät), jotka lisäävät fossiilista kuluttamista.
  • Rakennusten purkamisen sijasta tulee suosia korjaamista ja kunnostamista. Toimivien rakennusten purkamisen tulee olla viimeinen vaihtoehto. Jos kuitenkin puretaan, purkujätteet tulee hyödyntää. Uudisrakentaminen on tehtävä ympäristöä säästävästi, sekä sijoituksen, materiaalien, rakennuksen keston että tulevan energian ja sähkön kulutuksen suhteen. Rakennukset tulee nähdä pitkän ajan sijoituksena ja tavoitella yli 50 vuoden elinkaarta. Rakennuksissa tulee suosia massiivirakenteita ja luonnonmateriaaleja ja vaikeasti kierrätettäviä sekoitemateriaaleja on vältettävä. Puurakentamisella ja viherrakentamisella voidaan vähentää ympäristöhaittoja.
  • Valvotaan kaivoshankkeiden ympäristövaikutuksia.

Ruoka ja maanviljelys

  • Kunnat voivat osaltaan vaikuttaa ympäristöystävälliseen ruokajärjestelmään vastuullaan olevassa joukkoruokailussa: kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Kunta voi myös tukea järjestöjä ja muita tahoja, jotka tekevät ruokakasvatusta. Ruokailussa ympäristöystävällisyys näkyy kasvisruoan lisäämisenä ja ruokahävikin vähentämisenä.
  • Kunta voi osaltaan edesauttaa kestävää maataloutta. Se voi hankinnoissaan suosia paikallista ruokaa ja pientuotantoa.
  • Kunta voi luoda ja tukea yhteisöviljelmiä, myös kaupunkialueilla.
  • Kunta voi järjestää asiantuntijoiden antamaa ohjausta ja informaatiota kestävästä maataloudesta.