Kategoria: Uncategorized

Kohtuusliike on lähtenyt mukaan Oikeudenmukainen siirtymä nyt! -kampanjaan, jonka tarkoitus on sitouttaa eduskuntavaalien ehdokkaita oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteisiin.

Ekologisen kriisin hillitseminen edellyttää sen juurisyihin puuttumista. Tämä tarkoittaa myös luonnonvarojen ja energian kulutuksen kokonaismäärän vähentämistä. Ylikulutus tulee muuttaa
kestäväksi ja oikeudenmukaiseksi resurssien käytöksi.

Voit edistää oikeudenmukaista siirtymää pyytämällä eduskuntavaalien ehdokkaita sitoutumaan periaatteisiin, jakamalla tietoa kampanjasta esimerkiksi somessa ja äänestämällä periaatteisiin sitoutunutta ehdokasta vaaleissa.

Kohtuusliikkeen syysseminaari järjestettiin Helsingissä 23.9.2022 otsikolla Ylikulutus, kohtuus ja huoltovarmuus. Seminaarissa kuultiin ajatuksia herättävät asiantuntija-alustukset Lassi Linnaselta (LUT) ylikulutuksesta, Emma Hakalalta (Ulkopoliittinen instituutti, BIOS) huoltovarmuudesta sekä Tina Nyforsilta (Helsingin yliopisto) kohtuusajattelusta.

Erinomaiset alustukset ja keskustelun voit kuunnella jälkikäteen tallenteelta: https://www2.helsinki.fi/fi/unitube/video/58c50289-bd28-4066-9024-5383165979a0

Alustuksissa ja keskusteluissa nousi raikkaita ideoita mm. seuraavista aiheista:

Miksi ylikulutus ja ekologisten rajojen ylittäminen yhä sallitaan, vaikka tiedämme seuraukset? Mikä on valtion rooli ylikulutuksen ja kasvupakkojen hillitsemisessä?

Miten ekologiset kriisit vaikuttavat huoltovarmuuteen, tai miten huoltovarmuus vaikuttaa ekologisiin kriiseihin? Mikä on luonnon ja ympäristön rooli nykyisessä huoltovarmuusajattelussa? Miten huoltovarmuusajattelua pitäisi muuttaa?

Mitä Kohtuusliikkeen aktiivit ajattelevat kohtuullisesta elämästä? Onko heidän hiilijalanjälkensä muuta kansaa pienempi?

Kiitos alustajille ja osallistujille!

Mitä kohtuutaloudella tarkoitetaan ja mitä jokaisen tulisi tietää siitä? Tutkijat Galina Kallio, Ossi Ollinaho, Toni Ruuska ja Eeva Houtbeckers keskustelevat nykyisen kasvutalouteen liittyvistä ongelmista ja siitä millaisia vaihtoehtoja kohtuutalous tarjoaa demokraattisemman yhteiskunnan järjestämiseksi. Video on osa Helsingin yliopiston uutta monitieteistä kestävyyskurssia, joka on kehitetty yhdessä oli 160 yliopistolaisen kesken.

Lue lisää kestävyyskurssista täältä https://blogs.helsinki.fi/uhsustained/

Haluamme kiittää hallitusta pyrkimyksestä luoda ekologisesti kestävää, hyvinvoivaa ja
demokraattista yhteiskuntaa. Tämä on olennainen ja myös kaikkien jälkipolvien kannalta
keskeinen tavoite. Jotta se olisi mahdollista, politiikan keskiössä tulee olla sekä toimeentulon
edellytyksiä ohjaavan talousjärjestelmän että kulttuurin muutos. Ekologisesti ja sosiaalisesti
kestävässä yhteiskunnassa nostetaan arvoon asioita, joita nykyisessä järjestelmässä ei
huomioida riittävästi, kuten hoiva, ympäristönsuojelu, yhteisöllisyys ja vapaa-aika kulutuksen
kasvattamisen sijaan.

Energiatehokkuus ja puhtaammat teknologiat eivät mitenkään riitä ekologisen kestävyyden
saavuttamiseen. Myös nk. vihreä tuotanto kuormittaa ympäristöä. Ne voivat auttaa
merkittävästi, mutta mikäli kokonaistuotanto kasvaa, suuri osa hyödyistä valuu hukkaan.
Siksi aidon kestävyyden saavuttaminen edellyttää myös tuotannon ja kulutuksen
vähentämistä. Kestävä talousjärjestelmä ei voi perustua jatkuvan kasvun tavoitteluun.

Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa on loistavat edellytykset kohtuutaloudelle. Kun
perustarpeet on tyydytetty, ihmisten hyvinvointi ei ole materiaalisesta vauraudesta
riippuvaista. Talouskasvun ja aineellisen hyvän tavoittelun sijaan hallituksen tulisi
seuraavaksi keskittää toimet hyvinvoinnin moninaisiin tekijöihin, kuten sosiaalisiin
suhteisiin, merkitykselliseen työhön, ruumiilliseen ja henkiseen terveyteen sekä
omavaraisuudenkin vahvistamiseen sen sijaan, että yksipuolisesti tukeudutaan
vientivetoisuuteen ja maailmanmarkkinoihin.

Talousjärjestelmässämme on kuitenkin useita kasvuun pakottavia tekijöitä, jotka käytännössä
estävät tuotannon ja kulutuksen vähentämisen. Kasvusta on myös tehty viime
vuosikymmenien aikana politiikan kyseenalaistamaton itseisarvo ekologisen kestävyyden ja
ihmisten hyvinvoinnin sijaan – ja niiden kustannuksella. Siksi politiikassa tulee tunnistaa,
poistaa ja korvata tällaiset kasvuriippuvuudet sekä kasvukeskeiset ajattelun tavat ja
käytännöt.

Velan kasvattaminen eli ns. elvytys on ymmärrettävää talouskasvun perspektiivistä.
Kohtuutalouden edistäminen voisi vähentää tarpeita suuriin velkoihin, mutta suuret velat
voivat olla myös sen esteenä. Erityisen tarpeettomilta tuntuvat esim. suuren luokan
hävittäjähankinnat – olosuhteissa, joissa resurssisodankäynti ei edellytä niinkään aseellisia
maiden valloituksia kuin luonnonvarojen omistuksista käytävää kilpailua yhtiöiden välillä
kansainvälisinä investointeina osana talouskasvun ja kulutuskulttuurin häpeämätöntä
kilpailua.

Vetoamme Suomen hallitukseen, että se luopuu kasvutalousajattelusta ja asettaa etusijalle
ekologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin nykyisille ja tuleville elollisille.

Kohtuusliike

https://kohtuusliike.fi
https://twitter.com/kohtuusliike
https://instagram.com/kohtuusliike

Kohtuus vaarassa -tapahtuman lehdistötiedote 15.10.2021

Kohtuus vaarassa 8 -kansalaisseminaari Joensuussa ja Kolilla 8-10.10.2021

Kohtuusliikkeen syysseminaarissa syvennyttiin välttämättömimpiin korjausliikkeisiin päällekäyvien ympäristökriisien keskellä. Tähän kriisikimppuun sisällytimme yhtä lailla ilmastohätätilan, biodiversiteetin romahduksen, luonnonvarojen ylikäytön kuin saastumiskriisitkin. Kysyimme, kuinka edetä demokraattisesti tilanteessa, jossa pitäisi jo vetää hätäjarrusta ja saada aikaan läpikotainen systeeminen siirtymä.

Keskustelun jumiutumisesta eteenpäin

Asiantuntijapuheenvuoroista nousi esiin lähtökohtainen kynnys: kriisikeskustelun jumiutuminen niihin puheenvuoroihin, joissa korostetaan tiedon epävarmuutta ja laskelmakiistoja.

Ongelmaksi tunnistettiin myös poliittisen päätöksenteon pysähdystila. Hallinnon ja vallankäytön eri tasoilla on ajauduttu hälyttävään tyhjäkäyntiin. Kompromissein etenevä päätöksenteko ei kykene kriisien vaatimiin ratkaisuihin. Asiaa ei edistä se, että osa päättäjistä keskittyy neliraajajarruttamiseen minkä tahansa ympäristöaloitteen edessä.

Tässä tilanteessa Kohtuusliike korostaa tieteellisen tiedon merkitystä päätöksenteon lähtökohtana. Meidän on nojattava tutkimuksen osoittamaan kriisianalyysiin ja edettävä ratkaisuihin siltä pohjalta. Toisaalta Kohtuusliike edellyttää korjausliikkeissä määrätietoista tukeutumista yhteisölliseen arkitietoon ja osaamiseen. Paikallisia ja alueellisia kriisiratkaisuja etsittäessä on koottava asukkaiden tietämys ympäristömuutoksesta.

Tässä yhteisötyössä on tärkeää löytää suora yhteys asukkaisiin. On tunnistettava yhteisön ääni ja sen voimavarat ohi sellaisten paikallis- ja aluepoliittisten toimijoiden, joiden sidokset kentälle ovat etujärjestö- ja valtapolitikoinnin myötä hapertuneet. Perinteisen ja paikallisen yhteisötiedon kokoamisessa Kohtuusliike ja sitä lähellä olevat tahot ovat jo onnistuneet luomaan mielekkäitä ja laajemminkin sovelluskelpoisia tiedonkeruun ja soveltamisen malleja.

Paikallisten toimijoiden yhteys kansainväliseen ylätasoon

Kriisiratkaisujen hahmotuksessa on myös avattava yhteys planetaaristen ympäristömuutosten avaintoimijoihin. Kansalais- ja ympäristöaktiivien on osallistuttava entistä monipuolisemmin kansainvälisen politiikan ylätason päätöksentekoon.

Suomalainen, Pohjois-Karjalasta alkunsa saanut Kohtuusliike on vuosien ajan pitänyt yhteyttä kansainvälisten sosiaalifoorumien toimijoihin, kasvukriittiseen degrowth-verkostoon sekä buen vivir -aktiiveihin Latinalaisessa Amerikassa. Kohtuus vaarassa 8 -kansalaisseminaarissa esillä oli muun muassa yhteyksien vahvistaminen Siemenpuusäätiön hankkeisiin eri puolilla maailmaa sekä luonnontuhonnan kriminalisointiin keskittyvään ecocide-aloitteeseen.

Paikallisesti sanoista tekoihin yhteysvastuun kantamisessa

Kohtuusliike pyrkii jatkossa voimistamaan vaikuttavuuttaan nostamalla julkisuuteen entistä järjestelmällisemmin vallitsevan politiikan hylkimiä aiheita, kuten talouskasvukriittisiä näkökulmia, sekä globaalin systeemisiirtymän vaatimia paikallisia ja alueellisia ratkaisuja. Pyrimme tukemaan niitä toimijoita, jotka ohjaavat kaupunki- ja maakuntasuunnittelua aidosti ympäristövastuullisiin ratkaisuihin eri puolilla Suomea.

Kohtuus vaarassa 8 -seminaarissa nuoret ilmastoaktiivit esittelivät yhteysvastuun käsitteen. Se ohjaa jakamaan vastuun maapallon luonnon tasapainon vaalimisesta sekä yksilöille että päättäjille. Suunnanmuutoksesta ei voi vastuuttaa pelkästään yksittäisiä kuluttajia tai yksistään nuoria, vaan tarvitaan yhteistyötä sekä poliittisia päätöksiä, jotka perustuvat planetaaristen rajojen sekä ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon välisen riippuvuuden tunnustamiseen. Demokraattisesti valituilla päättäjillä on nyt erityisen suuri vastuu pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavista päätöksistä.

Kansalaisliikkeiden rooli on tämänhetkisessä tilanteessa kriittisen tärkeä. Tarvitaan painetta kansalaisilta, jotta päättäjät uskaltavat ja voivat tehdä välttämättömiä systeemiseen siirtymään johtavia ratkaisuja.

Lisätietoja www.kohtuusvaarassa.com tai Ari Lehtinen 050-3728373 ari.lehtinen@uef.fi tai Pauliina Kainulainen 0500-894650 pauliina.kainulainen@uef.fi

Eikö vielä ole vaalihumua ilmassa?

No nyt on! Kohtuusliikkeen aktiivit ovat koonneet terävän paketin kohtuusterveisiä kaikille kuntavaaliehdokkaille.

Rohkaisemme sinua lähettämään Kohtuusliikkeen kuntavaaliterveiset omille suosikkiehdokkaillesi, tai kenelle vain kohtuusajatuksista kiinnostuneille tai niitä kokonaan tuntemattomille kuntavaaliehdokkaille. Kannattaa lähestyä myös paikallisia puoluetoimistoja ja pyytää välittämään terveisiä ehdokaslistoille.

Samalla kannattaa jakaa viestejä omassakin lähipiirissä. Ehkä saat herätettyä keskustelua kohtuullisesta kuntapolitiikasta!

Kohtuusliikkeen kuntavaaliterveiset alla sekä ladattavissa pdf:nä täällä. Katso myös suuren suosion saaneet ja ytimekkäät Kohtuusliikkeen vaaliteesit vuoden 2019 eduskuntavaaleihin!

***

Kohtuusliike / Kuntavaalit 2021

Kohtuus kunnan toiminnassa – Ideoita kuntavaaliehdokkaille

Johdanto

Ympäristökeskustelu on kiitettävästi lisääntynyt myös paikallisella tasolla. Mutta ongelmien taustalla oleva luonnonvarojen ylikäyttö on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Suomi, niin kuin suurin osa muistakin maista käyttää vuosittain yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallii. Energiatehokkaampi tuotanto, resurssien kierrättäminen ja älykkäät teknologiat ovat osa ratkaisua, mutta nk. vihreä tuotantokin kuormittaa ympäristöä. Resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos kokonaistuotanto kasvaa. Ekologisen kestävyyden saavuttaminen edellyttää tuotannon ja kulutuksen vähentämistä. Ylikulutusta ei voi ulkoistaa muiden maiden ongelmiksi suuripäästöistä tuontia lisäämällä.

Kestämättömällä tasolla olevaa tuotantoa ja kulutusta on vähennettävä. Mitä tämä voisi tarkoittaa kunnan tasolla? Ympäristökysymykset liittyvät kaavoitukseen, rakentamiseen, energiahuoltoon, liikenteeseen, vesi- ja jätehuoltoon, kiertotalouteen, joukkoruokailuun, terveydenhuoltoon, investointeihin eri toimialueilla ja kaupunkialueiden kasvuun. Toimenpiteitä, jotka rajoittavat ylikuluttavaa toimintaa ja tukevat kestävyyssiirtymää, ovat tärkeitä. (Katso myös: Sinisalo S (toim.): Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille. Into Kustannus, Helsinki, 2021.) Kuntalaisia osallistava budjetointi on yksi tapa lisätä kestävyyssiirtymää.

Kunnan tulevia päättäjiä varten olemme koonneet alle esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä, joita kunnassa voi toteuttaa tuotannon ja kulutuksen kohtuullistamiseksi. Kuntien elinkeino- ja ympäristötilanteet vaihtelevat ja toimenpide-esimerkkimme soveltuvuus vaihtelee kunnittain.

 

Tuetaan kestävää tuotantoa

• Kunnan julkisissa hankinnoissa tulisi huomioida tavaran tai palvelun koko elinkaaren kestävyys ja ympäristöhaitat. (Ks. myös kappale ruoka.)
• Tuetaan sellaista paikallista toimintaa, joka edesauttaa tavaroiden korjaamista ja kierrätystä.
• Luodaan tavaralainaamoita ja jakamistalouden alustoja.
• Kunnan tiloissa ja omistamissa paikoissa rajoitetaan epäekologisten tuotteiden ja palveluiden mainontaa.

Julkiset työpaikat, palvelut ja tilat

• Ekologisessa murroksessa ja ylikulutuksesta irtautuessa työn tarjonta muuttuu. Kunta voi osaltaan järjestää työttömäksi jääville hyödyllisiä työtilaisuuksia ekologisessa jälleenrakennuksessa. Esimerkiksi hoivatyö on nykyisin aliresursoitu ja siellä on runsaasti työpaikkoja. Paikallinen ekologinen ruoan tuotanto tuottaa työpaikkoja, samoin korjaaminen ja kierrättäminen. Ympäristön ja ihmisten huolenpidossa on paljon mahdollisuuksia tärkeälle työlle.
• Kunta voi tukea työntekijäosuuskuntia ja itsensä työllistäjiä. Kunta voi myös tukea kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistyötä.
• Työajan lyhennys tarjoaa osaltaan uusia työpaikkoja. Työajan lyhennystä halukkaille tulee kokeilla kunnallisissa työpaikoissa. Työajan lyhennys mahdollistaa mielekkäämmän ja ylikulutuksesta vapautuvan elämän. Jotta tämä olisi mahdollista myös pienituloisille, tulee palkkaeroja vähentää. Lisääntyvällä vapaa-ajalla voidaan lisätä mm. omaa hyvinvointia, hoivatyötä, vapaaehtoistyötä, luovia projekteja, pienimuotoista ruoantuotantoa ja näin tukea kestävien yhteisöjen rakentamista rahatalouden ulkopuolella.
• Vapaa-aikaan tulee tarjota vastikkeettomia tai edullisia palveluja, jotta mielekäs vapaa-aika on kaikille mahdollista. Tällaisia ovat mm. kirjastot, museot, kulttuuritapahtumat, puistot, ryhmätilat ja metsikköpolut.
• Kunnallisten kiinteistöjen kuten koulujen käyttöastetta voi lisätä antamalla kuntalaisten entistä enemmän käyttää julkisia tiloja harrastuksiin ja yhteisölliseen toimintaan.

Energia

• Lämmityksen tarvetta kunnallisissa kiinteistössä tulee vähentää. Lämmityksen tarvetta voidaan vähentää kohtuullistamalla tilojen lämpötilaa ja teknisillä ratkaisuilla (energiatehokkuus). Energian säästö-informaatiota tulee lisätä kuntalaisille ja tukea energian säästöön tähtääviä ratkaisuja.
• Omissa voimaloissaan kunta voi siirtyä ja se voi tukea yksityisiä kiinteistöjä siirtymään ympäristöystävällisiin lämmitysjärjestelmiin. Tuki voi olla rahallista tai liittyä kaavoitukseen ja lupamenettelyyn.

Liikenne

Tiiviit kaupunkimaiset alueet

• Vahvistetaan liikenneympäristöä kävelyä ja pyöräilyä suosivaksi ja autoilua vähentäväksi. Keinoja ovat mm. kaavoitus, autokatujen muuttaminen kävely- ja pyöräilykaduiksi, väylien kunnossapito, yhteiskäyttöiset pyörät ja pyöräpysäköinnin parantaminen.
• Kokeillaan henkilökohtaisia päästökiintiöitä, ks. Lahden CitiCAP-projekti.
• Kannustetaan irtautumaan henkilöautoilusta esimerkiksi tietulleilla ja pysäköintisäädöksillä. Tilalle tarjotaan toimiva, mahdollisimman laaja ja käyttäjälle edullinen julkinen liikenneverkko.

Harvaan asutut alueet

• Lisätään kunnallista ja muuta joukkoliikennettä ja tuetaan sitä (aluksi) kannattamattomilla reiteillä.

Liikennevälineet

• Joukkoliikenteessä kunta voi osaltaan tukee siirtymistä enenevästi raideliikenteeseen: juniin, raitiovaunuihin ja metroon. Siirtymistä sähkö- ja biokaasubusseihin avitetaan.
• Kunta voi edistää autojen yhteiskäyttöä ja kimppakyytipalveluja.
• Kunta voi vaikuttaa myös oman henkilöstönsä työmatkaliikkumiseen ja liikennevälineen valintaa tukemalla ekologisia vaihtoehtoja.

Kaupunki- ja aluesuunnittelu sekä rakentaminen

• Pyritään estämään maan jakautumista tyhjeneviin ja kasvaviin alueisiin. Tuetaan paikallista tuotantoa.
• Hillitään julkisten palvelujen keskittämistä. Esimerkiksi koulujen ja terveyspalvelujen tulee olla lähellä käyttäjiä
• Kaavoituksessa ja lupamenettelyssä estetään uudet fossiili-intensiiviset rakennushankkeet ja ylikulutusta ruokkivat palvelut (esimerkiksi automarkettikeskittymät), jotka lisäävät fossiilista kuluttamista.
• Rakennusten purkamisen sijasta tulee suosia korjaamista ja kunnostamista. Toimivien rakennusten purkamisen tulee olla viimeinen vaihtoehto. Jos kuitenkin puretaan, purkujätteet tulee hyödyntää. Uudisrakentaminen on tehtävä ympäristöä säästävästi, sekä sijoituksen, materiaalien, rakennuksen keston että tulevan energian ja sähkön kulutuksen suhteen. Rakennukset tulee nähdä pitkän ajan sijoituksena ja tavoitella yli 50 vuoden elinkaarta. Rakennuksissa tulee suosia massiivirakenteita ja luonnonmateriaaleja ja vaikeasti kierrätettäviä sekoitemateriaaleja on vältettävä. Puurakentamisella ja viherrakentamisella voidaan vähentää ympäristöhaittoja.
• Valvotaan kaivoshankkeiden ympäristövaikutuksia.

Ruoka ja maanviljelys

• Kunnat voivat osaltaan vaikuttaa ympäristöystävälliseen ruokajärjestelmään vastuullaan olevassa joukkoruokailussa: kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Kunta voi myös tukea järjestöjä ja muita tahoja, jotka tekevät ruokakasvatusta. Ruokailussa ympäristöystävällisyys näkyy kasvisruoan lisäämisenä ja ruokahävikin vähentämisenä.
• Kunta voi osaltaan edesauttaa kestävää maataloutta. Se voi hankinnoissaan suosia paikallista ruokaa ja pientuotantoa.
• Kunta voi luoda ja tukea yhteisöviljelmiä, myös kaupunkialueilla.
• Kunta voi järjestää asiantuntijoiden antamaa ohjausta ja informaatiota kestävästä maataloudesta.

Tiedotusasiaa: degrowth-finland -sähköpostilista vaihtuu uuteen

TÄRKEÄÄ: Jos haluat jatkaa Kohtuusliikkeen hallinnoimalla degrowth-sähköpostilistalla, ilmoittauduthan uudelle Riseup-alustan listalle alla olevilla ohjeilla. Yahoo-alustalla käytetyn degrowth-finland -sähköpostilistan toiminta on päättymässä.

Yahoo-sähköpostilistan käyttö loppuu:
Yahoo on lopettamassa sähköpostilistojen tukensa. Tästä syystä siirrämme tämän Degrowth Finland -sähköpostilistan uudelle alustalle. Kartoituksen pohjalta uudeksi alustaksi on valikoitunut Riseup-lista. Emme voi siirtää listalaisia suoraan uudelle alustalle, vaan jokaisen tulee (halutessaan) ilmoittautua mukaan siirtyvälle listalle. Listan toiminta pysyy samanlaisena kuin tähän asti, vain tekninen alusta vaihtuu.

OHJEET uudelle listalle siirtymiseksi:
1) Avaa selaimessasi osoite https://lists.riseup.net/www/subscribe/degrowth-finland
2) Kirjoita haluamasi sähköpostiosoite ja ilmoittaudu mukaan listalle

Kun olet liittynyt listalle, voit sen jälkeen lähettää tälle listalle sähköpostia uudella osoitteella degrowth-finland@lists.riseup.net

Hienoa, että olet mukana ja jatketaan keskustelua ja tiedon jakamista uudella listalla!

Parhain terveisin
Degrowth Finland -sähköpostilistan ylläpitäjien puolesta
Timo Järvensivu

Salon Tasaus- ja kohtuuspajan järjestämä  Polkuja kohtuuteen 3 -tapahtuma 2-3 lokakuuta 2020 keräsi Saloon monipuolisen joukon useiden alan asiantuntijoita ja toimijoita. Koronaepidemian vuoksi tapahtuma toteutettiin webinaarina. Villi-kulttuuritilaan oli rakennettu vapaaehtoisvoiminen ammattitasoinen kohtuusstudio. Sen lähetyksiä oli mahdollista seurata ja kommentoiden tapahtuman aikana suorana. Nyt ne ovat katsottavissa tallenteina, mm. alla olevien linkkien takaa.

Perjantai 2.10.

Klo 13:30 (S)low- tech – Kannanotto taiteen kautta, kuvataiteilija Simon Gripenberg (Pietarsaari)

Klo 15:30 Tulevaisuuksien uusi hyvä

Paneelissa: Pasi Heikkurinen, Helsingin Yliopisto, Tuuli Hirvilammi, Tampereen yliopisto, ORSI – hanke, Risto Isomäki, kirjailija, Saara Kankaanrinta (etänä), hallituksen puheenjohtaja, BSAG, Soilfood, Fasilitaattori: Timo Järvensivu, verkostojohtamisen tutkija

Klo 18:30 Muutoksen syväluotausta – kun säätäminen ei riitä

Nojatuolikeskustelussa Pauliina Kainulainen, Marko Ulvila, Kaisla Kaheinen ja Paula Lönnemo

Lauantai 3.10.

Klo 09:30 Kohtuus, tasaus, kestävyys ja hyvinvointi – miten siirtymä onnistuu? – Uusia tarinoita kotitalouksien ja yhteiskuntajärjestelmän näkökulmista

Paneelissa Ira Hellsten, Toni Ruuska, Heta Seppälä, Henri Wiman, fasilitaattori: Eeva Houtbeckers

Klo 10:45 Henkinen jaksaminen romahduksen ja murroksen keskellä

Paneelissa Irma Heiskanen, Ira Hellsten, Tuuli Hirvilammi, Osma Naukkarinen, fasilitaattori: Pauliina Kainulainen.

Päiväsatu: Irma Heiskanen

Klo 12:40 TaKoPaja – 10 vuotta kohtuuden poluilla, pieni dokumentti

Klo 13:00 Tarinoita tulevaisuudesta

Ina Rosberg, Ida Korhonen, Naim Panahi

Lisätietoa: Tasaus- ja kohtuuspaja