Kannanotto monimuotoisen ja solidaarisen kohtuustaloustutkimuksen puolesta

Tämä kannanotto on syntynyt Suomessa toimivien kohtuustalouden tutkijoiden yhteisestä pohdinnasta. Se on vastaus meitä järkyttäneeseen paljastukseen ja vahvaan epäilyyn siitä, että eräs kestävyyskysymyksiä käsittelevä tutkija on edistänyt vihamielistä politiikkaa, samalla edustaen maailmankuvaa, jota tutkijayhteisömme pitää vastenmielisenä.

Me allekirjoittaneet peräänkuulutamme, että degrowth- ja kohtuustaloustutkimus edistää monimuotoisuutta ja solidaarisuutta. Tuomitsemme jyrkästi äärioikeiston rasistiset, kolonialistiset ja kansanmurhaan pohjautuvat väestönvähennysfantasiat, joiden tavoitteena on vallata luonnonresursseja valkoisille väestöille vauraissa maissa globaalin etelän kustannuksella.

Yleisesti kohtuustaloustutkimus keskittyy aine- ja energiavirtojen vähentämiseen kestävyyden saavuttamiseksi. Tämä lähtökohta perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön planetaaristen rajojen ylittymisestä ja luonnonvarojen epäsuhtaisesta käytöstä globaalisti. Tutkimuksemme tähtää inhimillisen ja muunlajisten toimijoiden kärsimyksen minimoimiseen planeettamme asettamissa reunaehdoissa. Näemme, että suunniteltu ja osallistava hidastaminen voi edistää hyvää elämää fossiilikapitalismin jälkeen. Vastustamme ekofasistisia, etnonationalistisia, äärioikeistolaisia ja muita antihumanistisia tai misantrooppisia näkemyksiä, joissa ihmiset nähdään tuholaisina tai toivotaan erityisesti rodullistettujen ihmisryhmien eliminoimista. Meidän tavoitteemme on kohtuustalouden tutkijoina päinvastainen: monimuotoisuus, solidaarisuus ja kestävyys.

Tutkimuksemme tarkastelee kulutuksen ja tuotannon vähentämistä ja hidastamista eri näkökulmista: Mikä määrä tuotantoa ja kulutusta on riittävästi? Mitkä ovat supistamisen ja hidastamisen edellytykset? Miten supistamista voidaan hallita ja suunnitella reilulla tavalla ylikuluttavien talouksien osalta? Mitä seurauksia supistamisella on? Mitkä maailmankuvat ja instituutiot ylläpitävät jatkuvaa kasvua? Ketkä tästä hyötyvät ja kenen kustannuksella? Mitä on oikeudenmukainen uusjako, ja niin edelleen. Tavoittelemiemme tulevaisuuksien tulee olla monimuotoisia ja kukoistavia. Toisin sanoen sellaisia, jossa ihmiset voivat hyvin ja planeettamme uusintaa monimuotoista elämää ilman jatkuvaa talouskasvua.

Toisinaan kriitikot väittävät virheellisesti, että kohtuusliike pyrkii lisäämään köyhyyttä erityisesti globaalissa etelässä – vaikka suurin osa kohtuuden tutkimuksesta ajaa täysin päinvastaisia tavoitteita. On totta, että meillä on varaa parantaa viestintäämme erityisesti niiden liikkeiden suuntaan, jotka pyrkivät kaappaamaan tutkimuksemme teemoja omiin tarkoituksiinsa. Tämä kannanotto on askel kohti selkeämpää viestintää ja myös selvä irtisanoutuminen äärioikeistolaisesta liikehdinnästä ja politiikasta. Kohtuustaloustutkimus on monimuotoisuuden ja solidaarisuuden puolella.

Allekirjoittajat:

1. Riina Bhatia, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

2. Eeva Houtbeckers, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto

3. Toni Ruuska, vanhempi tutkija, Helsingin yliopisto

4. Laua Wiman, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

5. Maria Sandberg, tutkijatohtori, Hanken Svenska handelshögskolan

6. Sabaheta Ramcilovik-Suominen, apulaisprofessori, akatemiatutkija, Luke

7. Myele Rouxel, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

8. Topi-Matti Heikkola, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto

9. Heta Leinonen, väitökirjatutkija, Tampereen yliopisto

10. Mikael Nurminen, väitökirjatutkija, Tampereen yliopisto

11. Delphine Rumo, väitökirjatutkija, Aalto-yliopisto

12. Violeta Gutiérrez Zamora, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

13. Pasi Takkinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

14. Kiira Parikka, väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto

15. Pasi Heikkurinen, professori, LUT-yliopisto

16. Inka Nieminen, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

17. Senja Laakso, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

18. Anita Välikangas, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

19. Suvi Salmenniemi, Professor, Turun yliopisto

20. Tuuli Hirvilammi, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto

21. Hannele Toivonen, väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto

22. Taina de Carvalho, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

23. Eeva Berglund, dosentti, Aalto-yliopisto

24. Katri Weckroth, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

25. Tina Nyfors, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto 

26. Sanna Ahvenharju, vanhempi tutkija, Turun yliopisto

27. Rasmus Sihvonen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

28. Johanna Hohenthal, tutkija, LUT-yliopisto

29. Kaisa Kurki, väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto

30. Sanna Karhu, tutkija, dosentti, Helsingin yliopisto

31. Pieta Savinotko, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

32. Aleksi Paavilainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

33. Lassi Linnanen, professori, LUT-yliopisto

34. Minna Kanerva, tutkijatohtori, Bremenin yliopisto

35. Ari Lehtinen, emeritusprofessori, Itä-Suomen yliopisto

36. Anna-Maria Murtola, vieraileva tutkija, Turun yliopisto

37. Minna Käyrä, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto

38. Joel Hänninen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

39. Simon Önnered, väitöskirjatutkija, Mälardalenin yliopisto, St. Andrews 

40. Lotte Levelt, väitöskirjatutkija, Nyenroden yliopisto

41. Emma Johnson, väitöskirjatutkija, Lundin yliopisto University

42. Andrea Botero, professori, Aalto-yliopisto

43. Heli Turtinen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

44. Milla Suomalainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

45. Rubén Vezzoni, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

46. Andreea Prelucă, väitöskirjatutkija, Tukholman yliopisto

47. Manon Filler, väitöskirjatutkija, Nürnbergin yliopisto