Kuukausi: huhtikuu 2019

  • Kohtuusteesit eduskuntavaalikampanjassa

    Kohtuusliikkeen aktiivi Henri Wiman pohtii Kohtuusliikkeen vaaliteesien merkitystä ja juhlii odotukset ylittänyttä tulosta. Kannattiko laatia teesit periaatteiden ja tavoitteiden ympärille vai tarvitaanko lisää konkretiaa?

     

    Kohtuusliike laati ensimmäiset vaaliteesinsä inspiroimaan vaalikeskustelua ekologisesta rakennemuutoksesta. Eduskuntavaalikampanjassa vaaliteesit allekirjoitti 170 ehdokasta 12:sta vaalipiiristä ja kymmenestä puolueesta. Ainoa vaalipiiri, joka jäi puuttumaan, oli Ahvenanmaa. Koko lista löytyy täältä.

    Puolueittain allekirjoitukset jakautuivat näin:

    Vihreät 60

    Vasemmistoliitto 39

    SKP 21

    SDP 12

    Feministinen puolue 11

    Itsenäisyyspuolue 11

    Eläinoikeuspuolue 10

    Keskusta 3

    Kristallipuolue 1

    Tähtiliike 1

     

    Joukkoon mahtui varsin nimekkäitäkin ihmisiä, mikä oli ilahduttavaa.

    Kun vaaliteesikampanjaan lähdettiin, odotin ehkä kahtakymmentä allekirjoitusta. Muistakseni joku muu ajatteli samoin. Siinä mielessä tämä on ollut ihan hillitöntä, ja olen tosi iloinen.

    Teesit jätettiin tarkoituksella periaatteellisiksi. Ajatus oli, että konkretiasta ei ehkä ole niin rakentavaa keskustella, ennen kuin puhutaan samoista suuntaviivoista – tai ”samoista asioista”. Niin tai näin, periaatteet ovat tärkeitä asioita, ja listaamamme periaatteet olivat joka tapauksessa valtavirta-ajattelun ulkopuolella. Tarjosimme myös listan konkreettisempia ehdotuksia, ja jotkut ehdokkaat olivat niistä hyvin mielissään.

    Kun vaaliteesi-kamppikseen lähdettiin, odotin ehkä kahtakymmentä allekirjoitusta.

    Teesien periaatteellisuus varmasti lisäsi niiden suosiota. Periaatteita on helpompi allekirjoittaa kuin listaa konkreettisista politiikkatoimista, jotka esim. rajoittaisivat markkinasuhteiden, kilpailun, voittomotiivin, ja finanssimarkkinoiden voimaa yhteiskunnassa. Edellyttääkö teesien täytäntöönpano sellaisia toimia? Mielestäni kyllä. Joidenkin allekirjoittaneiden mielestä varmaan ei. Minulle on ilo joka tapauksessa nähdä, kuinka suosittuja periaatteemme ovat.

    En ole tietoinen, että vastaavaa kampanjaa oltaisiin tehty Suomessa tai muualla aiemmin.

    Kampanjan alussa keskusteltiin siitä, mitä tällä oikeastaan pyritään saavuttamaan. Tästäkin oli muutama eri näkökulma, enkä yritä toistaa kaikkia tässä. Omasta mielestäni oli arvokasta, että ylipäätään kysytään kuinka moni kannattaa sellaisia perusasioita, jotka meidän näkökulmasta ovat kestävyyden edellytyksiä. En ole tietoinen, että vastaavaa kampanjaa oltaisiin tehty Suomessa tai muualla aiemmin. Kuulemme usein, ettei kukaan äänestäisi tai kampanjoisi kulutuksen alentamisen puolesta. Mutta ei sitä ole juuri ikinä vakavasti kysyttykään. Nyt kysyttiin tässä muodossa ja tässä kontekstissa, ja ei tulos ainakaan heikennä kulutusta rajoittavan politiikan uskottavuutta – päinvastoin.

    Toisaalta kampanja oli yksi tapa rikkoa hiljaisuutta kohtuus-näkökulmien ympärillä, sekä raivata tilaa uudenlaisille keskusteluille taloudesta ja kestävyydestä. Tämä on itselleni Kohtuusliikkeen toiminnassa kaikista motivoivinta. Vähän Kate Raworthia myötäille, mielestäni käsitteillä ja tavoilla puhua taloudesta on valtavasti merkitystä. Myös kysymyksen esittäminen tietyllä tavalla ohjaa ajattelua ja on tietynlaista vallankäyttöä. Tätähän yritimme tehdä myös Helsingin ja Salon vaalipaneeleissa.

    Jos Kohtuusliike näyttää esimerkkiä, että taloudesta voi ajatella näin, ja kestävyydestä voi kysyä tällaisia kysymyksiä, ja jonkin auktoriteetin vastaväitteet kohtuudelle eivät ole viimeinen sana, niin se saa sivustakatsojankin rohkaistumaan. Että on ihan ok jatkaa tietynlaista ajattelun polkua, vaikka sitä ei otettaisi vakavasti kaikissa tärkeissä ja vakavamielisissä piireissä.

    Henri Wiman on Kohtuusliikkeen aktiivi ja oli mm. mukana laatimassa Kohtuusliikkeen vaaliteesejä

  • Siirretään Suomen ylikulutuspäivä historiaan

    Kohtuusväen haaste vuoden 2017 ylikulutuspäivän alla on ajankohtainen tänäkin vuonna!

    Suomen kohtuusväen haaste Helmikuu 2017

    SIIRRETÄÄN SUOMEN YLIKULUTUSPÄIVÄ

    Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Vuoden ensimmäisten 100 päivän aikana suomalaiset kuluttavat oman osansa maapallon luonnonvaroista. Viime vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä oli 17.4. ja se on aikaistunut vuosi vuodelta. Haluamme Suomen muuttuvan kohtuuden yhteiskunnaksi ja ylikulutuspäivän jäävän historiaan.

    Haastamme kaikkia mukaan tekemään SUUNNANMUUTOSTA!

    Olemme huolissamme, koska suomalaisten nykyisillä kulutustottumuksilla ihmiskunta tarvitsisi 3,4 maapalloa ja meillä on vain yksi. VASTUU toimenpiteistä on ennen kaikkea Suomen kaltaisilla rikkailla mailla, joiden varallisuus ja hyvinvointi perustuvat luonnonvarojen liikakäyttöön ja luonnon ylikuormittamiseen.

    Suurin osa ylikulutuksen haittavaikutuksista ei edes näy Suomessa, sillä käyttämämme energian ja -tuotteiden alkuperä on pääosin muualla. Lisäksi osa kulutuksemme ympäristövaikutuksista, kuten ilmastonmuutos, on maailmanlaajuista ja haitoista kärsivät eniten maailman köyhät.

    Haastamme kansalaistahot, päättäjät, yhteisöt ja yksilöt siirtämään Suomen ylikulutuspäivää ensin kohti kesää ja vuosikymmenessä vuoden viimeiseen päivään. Tämä onnistuu uudistamalla Suomea Kolilla syksyllä 2009 annettujen kymmenen kohtuullisen vaatimuksen avulla:

    • Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.
    • Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.
    • Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.
    • Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto.
    • Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.
    • Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.
    • Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.
    • Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.
    • Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.
    • Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.

    Haluamme elää hyvää ja täyttä elämää vuoden jokaisena päivänä rasittamatta muita ylikulutuksella.

    Kohtuusvaatimuksella ylikulutuspäivä siirtyisi pitkän loikan kohti maapallon kapasiteetin mukaista elämää. Tähän toimintaan tarvitaan hyvin paljon ihmisiä ja heidän yhteisöjään. Eri toimijat ovat tässä mukana omista lähtökohdistaan ja pääasia on, että meitä on paljon ja tavoite ylikulutuspäivän siirtämiseen on yhteinen.

    Kohtuusväen toimintapäivä ylikulutuspäivän siirtämiseksi on keskiviikkona 12.4.2017.

    Allekirjoittajina aakkosjärjestyksessä (listaa päivitetään edelleen):

    CRASH ry | Emmaus Aurinkotehdas ry | Emmaus Finland ry | Emmaus, Helsinki ry | Emmaus-Westervik rf | Emmaus Åland rf | Katajamäen yhteisö | Kohtuus Etelä-Karjala | Kohtuusklubi, SLL Uudenmaan piiri | Kymenlaakson kohtuustoiminta | Luonto-liitto ry | Maan ystävät ry | Omställning Pargas – Transition Pargas | Omställning Älvbyarna | Omställning Vasa – Siirtymäliike Vaasa | Omställning Nordöstra Korsholm | Omställning Österbotten | Pääskyt | Pohjois-Karjalan Kohtuusliike | Salon Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry | Salon TasausKohtuusPaja | Sinapinsiemen ry | SLL Hirvijokilaakso | Suomen Commons Assembly | Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry | Tampereen Maan ystävät ry | Uusi Tuuli ry | Vaasan ympäristöseura – Vasa miljöförening ry | Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry – Gröna Förbundet för Livets Beskydd r.f | Ympäristö ja kehitys ry | Ålands Natur och Miljö rf

  • Emmaus Suomen vaalimanifesti

    Emmaus Suomen vaalimanifesti

    Maailma on suurten haasteiden edessä. Yhteiskuntamme perustuu kulutuksen jatkuvalle kasvulle, jonka seurausta ovat ilmastonmuutokset, jätevuoret, lajien sukupuuttoon kuoleminen sekä kasvava yhteiskunnallinen ja taloudellinen eriarvoisuus. Jollemme tee välittömästi jotakin, elämme pian maailmassa, jossa on entistä suurempi pula vedestä, vielä enemmän aseellisia konflikteja, köyhdytettyä viljelysmaata ja pakolaisia.

    Meidän on lopetettava eläminen lainaresursseilla. Meidän on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua planeettamme ja ihmisten kustannuksella. Meidän on rakennettava hyvinvointia solidaarisina tulevia sukupolvia ja muita maita kohtaan!

    Kriisitietoisuus auttaa toimimaan!

    Vaadimme, että poliitikkomme ottavat kriisin vakavasti ja kuuntelevat globaalia, kestävää tulevaisuutta ajavaa kansanliikettä. Kestävyyskasvatus luo edellytyksiä kaiken käsittävälle muutokselle, joka yhteiskunnassamme täytyy tapahtua.

    Kulutusta vähennettävä!

    Kuluttajien valta ei ole riittävä vähentämään luonnonvarojemme ylikulutusta. Tarvitsemme lakeja ja veropolitiikkaa, joilla edistetään tervettä kuluttamista.

    Maankäytön tuettava biologista monimuotoisuutta!

    Koko yhteiskunnan on siirryttävä teollisesta viljelystä pienimuotoiseen maatalouteen, joka suojelee biologista monimuotoisuutta ja takaa kaikille oikeuden ruokaan. Joutomaat, puistot, tienreunat ja voimalinjojen väylät on otettava uudestaan hyönteisten, kasvien ja ihmisten käyttöön.

    Mielekästä yhteisöllisyyttä kaikille!

    Kasvuyhteiskunnassa työmarkkinat eivät palvele kaikkia. Yleinen kansalaispalkka antaa kaikille turvan ja mahdollisuuden löytää mielekästä työtä, joka ei perustu kuluttamiseen.

    Emmaus on kansainvälinen liike, joka tekee työtä yhteiskunnallisen ja ympäristöoikeudenmukaisuuden – kestävän maailman – puolesta. Emmaus-ryhmät toteuttavat omassa arjessaan kohtuutaloutta, ottavat ympäristöhaasteet vakavasti ja haluavat edistää keskustelua ja tiedonvaihtoa yhteiskunnallisesta ja ympäristöoikeudenmukaisuudesta, jotta paikallisyhteisöjen toimintakyky vahvistuisi. Kirpputoreillamme ja avustustyössämme edistämme kierrätystä. Kaupunkiviljelyhankkeissa vahvistuvat oman ruoan kasvatustaidot ja otetaan käyttöön joutomaita. Vapaaehtoistyössä, työkokeilussa ja kohtauspaikoilla luomme mielekästä yhteisöllisyyttä, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan.

    Mitä sinä teet?

    Lähde