Politiikkaehdotuksia

Mitä jatkuvan kasvun ajatuksesta irtautuminen, kohtuutalous ja Kohtuusliikkeen vaaliteesit voisivat tarkoittaa käytännössä?

Alla oleva Kohtuusliikkeen aktiivien kokoama lista esittelee moninaisia teeseihimme pohjautuvia politiikkaratkaisuja. Lista ei ole Kohtuusliikkeen virallinen ohjelma – tarkoitus on korostaa lukuisten mahdollisuuksien kirjoa, jotka soveltuvat erilaisille poliittisille näkökulmille. Vaaliteesien allekirjoittaminen ei tarkoita sitoutumista tässä listattuihin toimiin, vaan ainoastaan kolmessa teesissä esitettyihin tavoitteisiin. Tällä listalla kannustamme ehdokkaita viemään tavoitteet konkretiaan ja tarttumaan uusiin luoviin ratkaisuihin.

Täydennettävää?

Ehdotuksia otetaan esim. sähköpostilistan tai yhteydenottolomakkeen kautta!

1 Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle

Tuotannon ja yritysten ohjaus

  • Ympäristöä kuormittavan tuotannon verotusta kiristetään.
  • Teollisuuden ja maatalouden tukien jaon perusteeksi otetaan ekologinen kestävyys.
  • Ulotetaan päästökauppa nykyistä laajemmalle ja korjataan päästöjen hintaa huomattavasti ylöspäin.
  • Tuotannon vaikeasti kierrätettävien materiaalien verotus, joka kiristyy ajan mittaan. Materiaalit, jotka tuotannossa tehdään kelvottomiksi kierrättää, voidaan kieltää.
  • Tuottajien omia korjaamoita ja takaisinotto-ohjelmia tuetaan esim. verotuksella ja tuilla.
  • Työntekijäosuuskunnista tehdään kannustettava yhtiömuoto suosimalla niitä verotuksessa. Talouskasvun hidastuessa työntekijäosuuskunnilla voi olla pienempi paine irtisanoa väkeä.
  • Verotuksella kannustetaan pörssiin listautumista vastaan. Pörssiyritykset luovuttavan suuren osan itsenäisestä päätäntävallastaan kansainvälisille pääomamarkkinoille, jolloin niiden on vaikeampi toimia kestävyyden edelläkävijöinä.
  • Yritysvastuulainsäädäntöä tiukennetaan esimerkiksi #ykkösketjuun-kampanjan mukaisesti.
  • Aseiden tuotantoa vähennetään.

Kuluttaminen

  • Tavaralainaamoita ja jakamistalouden alustoja tuetaan. Tavaralainaamot voivat olla yksityisiä tai kirjastojen oheen perustettuja.
  • Korjaamoita tuetaan verotuksella.
  • Perustarpeet ylittävien kulutustuotteiden verotusta kiristetään ekologisen kuormittavuuden mukaan.
  • Kokeillaan henkilökohtaisia päästökiintiöitä esimerkiksi liikenteessä (ks. kokeilu Lahdessa https://www.uia-initiative.eu/en/uia-cities/lahti)
  • Tuontitullien perusteeksi otetaan tuodun tavaran koko elinkaaren (ml. hävitys) ympäristöhaitta.
  • Tuetaan ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin siirtymistä sekä vanhojen autojen muuttamista biokaasulla(kin) toimivaksi.

Työajan lyhennys

  • Lyhennetään työviikkoa. Menetykset henkilötyötunneissa kurotaan umpeen palkkaamalla enemmän työtekijöitä. Kokeilun voi aloittaa julkisen sektorin aloilla, joilla lyhyempää työviikkoa erityisesti toivotaan. Julkisen sektorin lyhyemmät työajat voivat kannustaa myös yksityistä puolta seuraamaan esimerkkiä. Lyhyt työviikko voi olla myös osa työtakuuohjelmaa.

Energia

  • Puhtaan energian pien- ja yhteisötuotantoa sekä yhteisöviljelmiä tuetaan. Tuki voi olla rahallista tai liittyä kaavoitukseen tai lupamenettelyyn.
  • Tuetaan energian säästöön tähtääviä ratkaisuja ja älykkäitä sähköjärjestelmiä, jotka vähentävät energian tarvetta.

Liikenne

  • Verotuksella ja tietulleilla kannustetaan irtautumaan henkilöautoilusta kaupungeissa. Vastineeksi tarjotaan toimiva, mahdollisimman laaja ja käyttäjälle edullinen julkinen liikenneverkko. Henkilöautoilun määrää lasketaan samalla kun sitä sähköistetään, joten sähköautojen tuet eivät riitä.
  • Erityisesti välttämättömien kuljetusten kuten julkisen liikenteen, harvaan asuttujen alueiden ja elinkeinoihin liittyvien autojen sähköistämistä tuetaan esimerkiksi verotuksella ja latauspisteillä.
  • Lentoliikenteen kasvun hillitsemiseksi joko nostetaan lentokenttämaksua, luodaan lentovero, tai suoraan rajoitetaan Suomen lentokenttien kautta kulkevien lentoja lukumäärää.

Ruoka

  • Maatalouden tukien perusteeksi ekologinen kestävyys.
  • Ruoan verotuksen perusteeksi tuotannon ilmastoystävällisyys, jolloin ympäristöä kuormittavalla tavalla tuotetuista tuotteista tulisi kalliimpia ja ympäristöystävällisistä edullisempia.

Rakentaminen ja kaavoitus

  • Rakennusmääräyksillä taataan, että uudet rakennukset ovat mahdollisimman ilmastoystävällisiä.
  • Hillitään julkisten palvelujen keskittämistä, jolloin myös tuotannon paikallistaminen on helpompaa.
  • Ympäristövaikutusten arvioinnissa ohjeistetaan painottamaan ilmastovaikutuksia, erityisesti pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeissa.

Tulovero

  • Jyrkennetään tuloverotuksen progressiota korkeimpien tulojen päädystä niin, että Suomeen käytännössä tulee maksimitulo.

Kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuus

  • Yksityistä velkaantuneisuutta hillitään. Korkeat velkataakat voivat talouskasvun hidastuessa osoittautua mahdottomaksi maksaa, mikä aiheuttaisi hyvin vakavia ja laajalle leviäviä ongelmia taloudessa. Velkaantuneisuutta hillitsevät esimerkiksi riittävä kotitalouksien tulotaso ja hyvät julkiset palvelut. Julkiset investointipankit ja julkinen lainojen takaaminen ovat keinoja hillitä velkaantumisen tuottamia riskejä.

Mainonta

  • Rajoitetaan tai osin kielletään hyvin epäekologisten tuotteiden ja palveluiden kuten lentomatkojen mainonta. Jo nyt esimerkiksi terveydelle haitallisten tuotteiden mainontaa rajoitetaan.

2 Kaikille hyvinvointia kestävästi

Verot ja tuet

  • Verotuksella ja tuilla varmistetaan, että materiaalisen kulutuksen väheneminen ja joidenkin tuotteiden nousevat hinnat eivät rasita ihmisiä epäoikeudenmukaisesti. Kulutuksen laskun ei pidä olla liiaksi köyhimpien vastuulla.
  • Turvataan veropohja verovälttelyä kitkemällä.
  • Kokeillaan osallistavia budjetoinnin menetelmiä.

Sosiaaliturva

  • Kaikille kuuluva riittävä perustulo mahdollistaa työviikon lyhentämisen, turvallisen irtautumisen ympäristöä kuormittavasta työstä, ja uudelleenkouluttautumisen. Perustulo voidaan rahoittaa esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verosta tai muista haittaveroista, jolloin haittaverojen hyväksyttävyys samalla kasvaa.
  • Alle 3-vuotiaiden lasten kotihoitoa tuettava nykyistä enemmän.

Julkiset työpaikat

  • Ekologisessa murroksessa ja ylikulutuksesta irtautuessa työn tarjonta muuttuu. Työttömäksi jääville tarjotaan hyödyllisiä työtilaisuuksia ekologisessa jälleenrakennuksessa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi työtakuuna.

Julkiset palvelut ja tilat

  • Pysäytetään sotesektorin yksityistäminen.
  • Peruspalveluista tehdään käyttäjälle maksuttomia.
  • Esimerkiksi työajan lyhennyksestä seuraavien pienempien tulojen vastineeksi ihmisillä tulee olla mahdollisuuksia vapaa-aikaan, joka ei perustu kuluttamiseen. Tällaisia ovat mm. kirjastot, puistot, ryhmätilat, ja metsikköpolut.
  • Kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa tarjotaan ympäristöystävällistä ja terveellistä kasvispainotteista ruokaa, jotta kaikilla olisi mahdollista sellaista syödä.

3 Ekologinen jälleenrakennus, nyt

Jälleenrakennuksen rahoitus

  • Yksityiset investoinnit fossiili-intensiivisiin hankkeisiin estetään. Tällöin sekä estetään lukkiutuminen fossiilisiin investointeihin, että kannustetaan yksityisen pääoman kanavoitumista ekologisempiin hankkeisiin.
  • Valtio voi ohjata yksityisiä investointeja kestäviin hankkeisiin mm. rahoittamalla tärkeiden sektoreiden tutkimusta ja kehitystä, takaamalla lainoja ja investoimalla tärkeisiin sektoreihin itse.
  • Ei valtion rahaa fossiiliseen infrastruktuuriin. Ei uusia kiitoratoja. Ei uusia valtateitä.
  • Jos yksityinen pääoma ei kuitenkaan johda tietä jälleenrakennuksessa, julkisen velan määrä ei voi olla esteenä tarpeellisten investointien toteutukselle. EU:n julkisen sektorin velkakaton ehdot olisi tässä tapauksessa voitava neuvotella uudelleen, tai siitä pitäisi joustaa.
  • Euroopan investointipankin roolia kasvatetaan ekologisen jälleenrakennuksen toteuttamiseksi.
  • Suomeen voidaan perustaa ”kehityspankki”, joka rahoittaa kestävää infrastruktuuria edullisesti ja takaa yksityisiä jälleenrakennushankkeita.
  • Suomen työeläkejärjestelmän yli 200 mrd. euroa ohjataan ensin irti kaikista fossiilisista investoinneista, ja sitten tukemaan ekologista jälleenrakennusta.
  • Euroopan keskuspankki voi osallistua ekologisen jälleenrakennuksen rahoitukseen, mikäli sen mandaatti neuvotellaan uudestaan.

Mittarit

  • Yhteiskunnallista kehitystä mitataan muilla mittareilla kuin BKT:llä ja työllisyydellä. Talouspolitiikan tavoitteena on hyvinvointi ja kestävyys eikä talous itseisarvoisesti.

Kaupunki- ja aluesuunnittelu sekä rakentaminen

  • Kaavoituksessa ja lupamenettelyssä estetään uudet fossiili-intensiiviset rakennushankkeet.
  • Ei enempää tilaa henkilöautoliikenteelle.
  • Kaavoitetaan lisää tilaa uusiutuvalle energialle – tuotannon tuloja voidaan jakaa paikallisten kanssa, mikä lisää hankkeiden hyväksyttävyyttä.

Koulutuspolitiikka

  • Uudelleenkoulutusohjelmalla saadaan osaavaa työvoimaa ekologisesti kestävän infrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen. Uudelleenkoulutus myös antaa turvaverkon, kun vanhoja ympäristölle haitallisia työpaikkoja häviää.
  • Oppilaita ja opiskelijoita valmistetaan tulevaisuutta varten korostamalla ihmisen riippuvuutta luonnonresursseista ja luonnonjärjestelmistä. Samalla käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumisen, kestävän elämän ja hyvinvoinnin edellytyksiä.

EU ja kauppa

  • EU:n vakaus- ja kasvusopimus muutetaan vakaus- ja hyvinvointisopimukseksi, kuten yli 200 tutkijaa viime syksynä ehdottivat. Uusi sopimus ei määrittäisi talouskasvua politiikan päämääräksi, sallisi julkisen rahoituksen roolin kasvattamisen ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä keskittyisi hyvinvointiin taloustilastojen sijasta.
  • Elinkeinoelämän murroksessa koordinoidaan talous- ja kauppapolitiikkaa muiden valtioiden ja EU:n kanssa, jotta ekologinen kestävyyden tavoittelu ei tee kestään altavastaajaa.

Innovaatiot

  • Ekologisten kriisien aika vaatii teknologisten innovaatioiden lisäksi sosiaalisia innovaatioita. On löydettävä uusia kestäviä tapoja elää yhdessä ja voida hyvin Suomessa. Uusien yhteiskunnallisten järjestelmien kuten paikallisvaluuttojen, erilaisten osuuskuntien, ja yhteisöllisten projektien kokeiluihin kannustetaan mm. julkisilla investoinneilla ja apurahoilla.

Metsät

  • Suojellun metsän määrää lisätään.
  • Käytetään metsää rakentamiseen, ei polttoaineeksi. Kannustetaan puurakentamisen vaatimien suurien puiden kasvattamiseen.

Hallinto

  • Perustetaan ”ekologisen jälleenrakennuksen ministeriö”. Ministeriön tehtävänä on suunnitella jälleenrakennusta ja ottaa kantaa investointien ja poliittisten päätösten ympäristövaikutuksiin sekä siihen, edistävätkö vai hidastavatko päätökset jälleenrakennusta.
  • Perustetaan ilmastoministeri ja -ministeriö toimimaan yhteensovittavana suunnittelijana eri toimijoiden välillä.