Kohtuusliike

Tekijä: Suvi K.

  • Kannanotto monimuotoisen ja solidaarisen kohtuustaloustutkimuksen puolesta

    Tämä kannanotto on syntynyt Suomessa toimivien kohtuustalouden tutkijoiden yhteisestä pohdinnasta. Se on vastaus meitä järkyttäneeseen paljastukseen ja vahvaan epäilyyn siitä, että eräs kestävyyskysymyksiä käsittelevä tutkija on edistänyt vihamielistä politiikkaa, samalla edustaen maailmankuvaa, jota tutkijayhteisömme pitää vastenmielisenä.

    Me allekirjoittaneet peräänkuulutamme, että degrowth- ja kohtuustaloustutkimus edistää monimuotoisuutta ja solidaarisuutta. Tuomitsemme jyrkästi äärioikeiston rasistiset, kolonialistiset ja kansanmurhaan pohjautuvat väestönvähennysfantasiat, joiden tavoitteena on vallata luonnonresursseja valkoisille väestöille vauraissa maissa globaalin etelän kustannuksella.

    Yleisesti kohtuustaloustutkimus keskittyy aine- ja energiavirtojen vähentämiseen kestävyyden saavuttamiseksi. Tämä lähtökohta perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön planetaaristen rajojen ylittymisestä ja luonnonvarojen epäsuhtaisesta käytöstä globaalisti. Tutkimuksemme tähtää inhimillisen ja muunlajisten toimijoiden kärsimyksen minimoimiseen planeettamme asettamissa reunaehdoissa. Näemme, että suunniteltu ja osallistava hidastaminen voi edistää hyvää elämää fossiilikapitalismin jälkeen. Vastustamme ekofasistisia, etnonationalistisia, äärioikeistolaisia ja muita antihumanistisia tai misantrooppisia näkemyksiä, joissa ihmiset nähdään tuholaisina tai toivotaan erityisesti rodullistettujen ihmisryhmien eliminoimista. Meidän tavoitteemme on kohtuustalouden tutkijoina päinvastainen: monimuotoisuus, solidaarisuus ja kestävyys.

    Tutkimuksemme tarkastelee kulutuksen ja tuotannon vähentämistä ja hidastamista eri näkökulmista: Mikä määrä tuotantoa ja kulutusta on riittävästi? Mitkä ovat supistamisen ja hidastamisen edellytykset? Miten supistamista voidaan hallita ja suunnitella reilulla tavalla ylikuluttavien talouksien osalta? Mitä seurauksia supistamisella on? Mitkä maailmankuvat ja instituutiot ylläpitävät jatkuvaa kasvua? Ketkä tästä hyötyvät ja kenen kustannuksella? Mitä on oikeudenmukainen uusjako, ja niin edelleen. Tavoittelemiemme tulevaisuuksien tulee olla monimuotoisia ja kukoistavia. Toisin sanoen sellaisia, jossa ihmiset voivat hyvin ja planeettamme uusintaa monimuotoista elämää ilman jatkuvaa talouskasvua.

    Toisinaan kriitikot väittävät virheellisesti, että kohtuusliike pyrkii lisäämään köyhyyttä erityisesti globaalissa etelässä – vaikka suurin osa kohtuuden tutkimuksesta ajaa täysin päinvastaisia tavoitteita. On totta, että meillä on varaa parantaa viestintäämme erityisesti niiden liikkeiden suuntaan, jotka pyrkivät kaappaamaan tutkimuksemme teemoja omiin tarkoituksiinsa. Tämä kannanotto on askel kohti selkeämpää viestintää ja myös selvä irtisanoutuminen äärioikeistolaisesta liikehdinnästä ja politiikasta. Kohtuustaloustutkimus on monimuotoisuuden ja solidaarisuuden puolella.

    Allekirjoittajat:

    1. Riina Bhatia, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

    2. Eeva Houtbeckers, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto

    3. Toni Ruuska, vanhempi tutkija, Helsingin yliopisto

    4. Laua Wiman, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

    5. Maria Sandberg, tutkijatohtori, Hanken Svenska handelshögskolan

    6. Sabaheta Ramcilovik-Suominen, apulaisprofessori, akatemiatutkija, Luke

    7. Myele Rouxel, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

    8. Topi-Matti Heikkola, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto

    9. Heta Leinonen, väitökirjatutkija, Tampereen yliopisto

    10. Mikael Nurminen, väitökirjatutkija, Tampereen yliopisto

    11. Delphine Rumo, väitökirjatutkija, Aalto-yliopisto

    12. Violeta Gutiérrez Zamora, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

    13. Pasi Takkinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

    14. Kiira Parikka, väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto

    15. Pasi Heikkurinen, professori, LUT-yliopisto

    16. Inka Nieminen, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

    17. Senja Laakso, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

    18. Anita Välikangas, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

    19. Suvi Salmenniemi, Professor, Turun yliopisto

    20. Tuuli Hirvilammi, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto

    21. Hannele Toivonen, väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto

    22. Taina de Carvalho, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

    23. Eeva Berglund, dosentti, Aalto-yliopisto

    24. Katri Weckroth, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

    25. Tina Nyfors, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto 

    26. Sanna Ahvenharju, vanhempi tutkija, Turun yliopisto

    27. Rasmus Sihvonen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

    28. Johanna Hohenthal, tutkija, LUT-yliopisto

    29. Kaisa Kurki, väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto

    30. Sanna Karhu, tutkija, dosentti, Helsingin yliopisto

    31. Pieta Savinotko, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

    32. Aleksi Paavilainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

    33. Lassi Linnanen, professori, LUT-yliopisto

    34. Minna Kanerva, tutkijatohtori, Bremenin yliopisto

    35. Ari Lehtinen, emeritusprofessori, Itä-Suomen yliopisto

    36. Anna-Maria Murtola, vieraileva tutkija, Turun yliopisto

    37. Minna Käyrä, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto

    38. Joel Hänninen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

    39. Simon Önnered, väitöskirjatutkija, Mälardalenin yliopisto, St. Andrews 

    40. Lotte Levelt, väitöskirjatutkija, Nyenroden yliopisto

    41. Emma Johnson, väitöskirjatutkija, Lundin yliopisto University

    42. Andrea Botero, professori, Aalto-yliopisto

    43. Heli Turtinen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

    44. Milla Suomalainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

    45. Rubén Vezzoni, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

    46. Andreea Prelucă, väitöskirjatutkija, Tukholman yliopisto

    47. Manon Filler, väitöskirjatutkija, Nürnbergin yliopisto

  • Kohtuutaloudesta Puoli seitsemässä

    Kestävän talouden dosentti Toni Ruuska vieraili 29.4. Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa puhumassa kohtuutaloudesta ja omista pyrkimyksistään kohti omavaraisempaa elämää. Katso ohjelma Yle Areenassa.

  • Kohtuusterveisiä kuntavaaliehdokkaille

    Suomen kohtuusaktiivit haluavat lähettää terveiset kuntavaalien ehdokkaille ja tuleville kuntapäättäjille. Nämä kohtuusterveiset perustuvat Kohtuusliikkeen 2021 kuntavaaliehdotuksiin, jotka Kohtuus ry on päivittänyt maaliskuussa 2025.

    Kohtuus kunnan toiminnassa – Ideoita kuntavaali­ehdokkaille 2025

    Johdanto

    Kohtuusajattelu tarkoittaa poliittista ja taloudellista uudelleenjärjestelyä, jossa energian ja resurssien käyttö mitoitetaan maapallon kantokyvyn rajoihin. Ympäristökysymysten lisäksi sillä tarkoitetaan myös tasa-arvoisempaa tulonjakoa. Niinpä se liittyy kiinteästi myös kuntien toimintaan.

    Kestämättömällä tasolla olevaa tuotantoa ja kulutusta on vähennettävä. Mitä tämä voisi tarkoittaa kunnan tasolla? Ympäristökysymykset ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus liittyvät kaavoitukseen, rakentamiseen, energiahuoltoon, liikenteeseen, vesi- ja jätehuoltoon, kiertotalouteen, joukkoruokailuun, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, investointeihin eri toimialueilla ja kaupunkialueiden kasvuun.

    Alla konkreettiset toimenpiteet kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille.

    Kestävän tuotannon tukeminen

    • Huomioidaan kunnan julkisissa hankinnoissa tavaran tai palvelun koko elinkaaren kestävyys ja ympäristöhaitat.
    • Tuetaan sellaista paikallista toimintaa, joka edesauttaa tavaroiden korjaamista ja kierrätystä.
    • Mahdollistetaan tavaralainaamoiden ja jakamistalouden toiminta.
    • Rajoitetaan kunnan tiloissa ja omistamissa paikoissa epäekologisten tuotteiden ja palveluiden mainontaa.

    Työnteon ja harrastamisen mielekkyys

    • Edellytetään julkisten palveluiden kilpailutuksissa paikallista palvelutuotantoa.
    • Tuetaan työntekijäosuuskuntia, itsensä työllistäjiä, kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistyötä.
    • Tarjotaan mahdollisuutta työajan lyhentämiseen kunnallisissa työpaikoissa.
    • Tarjotaan vastikkeettomia tai edullisia palveluja mielekkääseen vapaa-aikaan. Tällaisia ovat mm. kirjastot, museot, kulttuuritapahtumat, puistot, ryhmätilat ja metsikköpolut.
    • Lisätään kunnallisten kiinteistöjen, kuten koulujen, käyttöastetta tarjoamalla julkisia tiloja kansalaisjärjestöjen ja yhteisöjen toimintaan.

    Energia

    • Kohtuullistetaan julkisten kiinteistöjen lämmityksen tarvetta laskemalla tilojen lämpötilaa.
    • Siirrytään kunnan energiantuotannossa ympäristöystävällisiin lämmitysjärjestelmiin. Tuki voi olla rahallista tai liittyä kaavoitukseen ja lupamenettelyyn.

    Liikenne

    • Vahvistetaan liikenneympäristöä kävelyä ja pyöräilyä suosivaksi ja autoilua vähentäväksi. Keinoja ovat mm. kaavoitus, autokatujen muuttaminen kävely- ja pyöräilykaduiksi, väylien kunnossapito, yhteiskäyttöiset pyörät ja pyöräpysäköinnin parantaminen.
    • Kannustetaan irtautumaan henkilöautoilusta esimerkiksi tietulleilla ja pysäköintisäädöksillä. Tilalle tarjotaan toimiva, mahdollisimman laaja ja käyttäjälle edullinen julkinen liikenneverkko. Edistetään autojen yhteiskäyttöä ja kimppakyytipalveluja.
    • Harvaan asutuilla alueilla lisätään kunnallista ja muuta joukkoliikennettä ja tuetaan sitä kannattamattomilla reiteillä.

    Kaupunki- ja aluesuunnittelu sekä rakentaminen

    • Huolehditaan siitä, että kaikissa kaupunginosissa on mahdollisuus myös kohtuuhintaiseen asumiseen.
    • Tuetaan asunto-osuuskuntia.
    • Rajoitetaan julkisten palvelujen keskittämistä. Esimerkiksi koulujen ja terveyspalvelujen tulee olla lähellä käyttäjiä.
    • Rajoitetaan kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ylikansallisten yritysten etulyöntiasemaa paikallisiin yrityksiin verrattuna.
    • Rajoitetaan ylikulutusta ruokkivia ja kaupunkikeskustaa näivettäviä palveluja, esimerkiksi automarkettikeskittymiä, jotka lisäävät fossiilista kuluttamista.
    • Suositaan korjaamista ja kunnostamista rakennusten purkamisen sijasta. Jos kuitenkin puretaan, purkujätteet hyödynnetään.
    • Suositaan uudisrakentamista vain, jos se on välttämätöntä. Huomioidaan tällöin sijainti, materiaalit, rakennuksen kesto sekä tulevan energian ja sähkön kulutus.
    • Vähennetään ympäristöhaittoja ja tuetaan paikallista työllisyyttä suosimalla puurakentamista.
    • Perustetaan ja vaalitaan viheralueita, kaupunkimetsiä, niittyjä ja luonnonvaraisia alueita myös kaupungin keskustassa.
    • Ostetaan ja suojellaan metsää.
    • Ei tueta uusia kaivoshankkeita kunnan alueella ja valvotaan jo olemassa olevien kaivoshankkeiden ympäristövaikutuksia.

    Ruoka ja maanviljelys

    • Lisätään paikallisesti tuotetun ja kasvisruoan määrää joukkoruokailussa, esim. kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa.
    • Tuetaan järjestöjä ja muita tahoja, jotka edistävät kestävää ruoantuotantoa ja vähentävät ruokahävikkiä.
    • Edesautetaan kestävää maataloutta. Suositaan paikallista ruokaa ja pientuotantoa.
    • Luodaan yhteisöviljelmiä myös kaupunkialueilla.

  • Juttu kohtuusliikkeestä Maailman kuvalehdessä

    Maailman kuvalehti julkaisi 3.9.2024 jutun kohtuusliikkeestä ja kohtuutaloudesta. Voit lukea sen Maailman kuvalehden verkkosivuilla.

  • Vaatimus jatkuvasta kasvusta kuluttaa myös ihmisiä

    Suomen ylikulutuspäivä oli 12.4. tänä vuonna. Luonnonvarojen ylikulutus ja jatkuvan kasvun vaatimus vaikuttavat negatiivisesti myös suomalaisten hyvinvointiin. Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin tutkijat Toni Ruuska ja Tina Nyfors olivat keskustelemassa aiheesta Huomenta Suomessa ylikulutuspäivänä. Katso video osoitteessa https://www.mtv.fi/lyhyet/fcecf23755976340f433/video-toissa-hollaaminen-voisi-saastaa-ihmiset-ja-planeetan-burn-outilta

  • Talouskasvusta luopuminen tapahtuu joka tapauksessa – halusimme tai emme

    Talouskasvusta luopuminen tapahtuu joka tapauksessa – halusimme tai emme

    Lähetetty YLElle 17.11.2023

    Vaihtoehdot talouskasvulle leimataan usein vaarallisiksi utopioiksi, vaikka kyseessä on välttämätön yhteiskunnallinen muutos. Jatkuvaan kulutuksen ja tuotannon kasvuun perustuva elämäntapa rajallisella planeetalla on biofysikaalinen mahdottomuus. Toisin kuin Heikki Hiilamo kolumnissaan väittää (YLE 16.11.2023), talouskasvukriittisyys ei ole enää radikaalien ympäristöaktivistien puhetta, vaan poikkitieteellisen kestävyystieteen, yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja kansalaistoiminnan valtavirtaa.

    Länsimaalaiset talouskasvuun perustuvat yhteiskunnat ja kulttuurit ovat umpikujassa. Hyvinvointivaltion kansalaisina olemme riippuvaisia talouskasvusta, mutta tiedämme nyt myös sen, että kulutuksen ja tuotannon jatkuva kasvu johtaa ilmastonlämpenemiseen ja luontokatoon. Tästä yhteydestä on olemassa laaja poikkitieteinen konsensus. Siksi on vastuutonta, että “kasvulukosta” ulospääsyä etsivät vaihtoehdot leimataan toistuvasti radikalismiksi tai vaarallisiksi utopioiksi.

    Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon degrowth-ilmiötä kommentoiva kirjoitus (YLE 16.11.2023) on tarpeeton hyökkäys vaihtoehtoisia talousmalleja tai katsantokantoja kohtaan. Tämän kaltaisissa ulostuloissa korostuu usein aiheen pintapuolinen ymmärrys, vaihtoehtoja edustavien ihmisten ja tahojen leimaaminen vaarallisiksi tai utooppisiksi haihattelijoiksi sekä mielivaltaiset historialliset esimerkit, kuten punakhmerit Hiilamon tapauksessa.

    Rakentavaa keskustelua asiasta kuitenkin tarvitaan. Väärinkäsitysten välttämiseksi ja rakentavamman keskustelun pohjaksi haluamme ensinnäkin selventää, että degrowth (suom. kohtuustalous) on laaja-alainen tutkimuskenttä, johon sisältyy monia eri tutkimusperinteitä ja tieteenaloja. Degrowth-kentällä pyritään ymmärtämään muun muassa kuinka mahdollisimman hallittu, ja oikeudenmukainen siirtymä kestävyyteen voisi toteutua. Tutkimuskentän lisäksi degrowth on kansainvälisesti ja myös Suomessa moniääninen kansalaistoimijoiden muutosliike. Se ei siis edusta ainoastaan yhtä samanlaista muutoksen mallia.

    Euroopan tasolla löytyy jo useita degrowth-aiheisia professoreita, kansainvälisiä tutkimushankkeita, konferensseja, maisteriohjelma sekä yksittäisiä yliopistokursseja. Myös useissa johtavissa pohjoismaisissa yliopistoissa, kuten Lundin yliopistossa sekä Kuninkaallisessa teknologisessa korkeakoulussa ja Helsingin yliopistolla sekä LUT-yliopistossa tutkitaan ja opetetaan kohtuutaloutta niin maisteri kuin tohtoritasoilla. Myös teknologian tutkimuskeskus VTT on mukana eurooppalaisessa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään kasvunjälkeisten innovaatioiden ja teknologioiden tulevaisuutta. Lisäksi Euroopan parlamentissa järjestettiin tänä keväänä jo toinen monipäiväinen kasvunjälkeinen konferenssi. Tässä tilaisuudessa eturivin degrowth-tutkijat kävivät keskustelua keskeisten EU:n päättäjien kanssa monista kasvuntalouden jälkeisistä kysymyksistä, kuten tarvittavista ohjauskeinoista rajoittaa kulutusta ja tuotantoa.

    Kolumninsa perusteella Heikki Hiilamo näyttää ajattelevan, että voisimme tehdä yksinkertaisen valinnan siitä, että pidämmekö kiinni talouskasvusta vai emme. Tämän taustalla vaikuttaa toive, tai pikemminkin usko ”vihreään kasvuun”. Korostamme vielä, että niin kutsutusta absoluuttisesta irtikytkennästä, siis tilanteesta, jossa talouskasvu jatkuu, mutta ympäristövaikutukset vähenevät, ei ole empiirisiä todisteita. Sen sijaan saatavilla on lukuisia vertaisarvioituja tutkimusraportteja, joissa tullaan päinvastaisiin johtopäätöksiin: talouskasvun myötä kielteiset ympäristövaikutukset lisääntyvät. Myöskään markkinavoimien rajoitteet eivät ole uskon ja toivon asia, kuten Hiilamo kirjoittaa. Ylikulutusta ei voida lopettaa uusilla tuotteilla ja laitteilla; kuluttamalla ja tuottamalla lisää. Meidän tulee sen sijaan hidastaa ja vähentää hallitusti ja reilulla tavalla.

    Emme myöskään pääse pakoon sitä, että elämämme “maailman parhaissa yhteiskunnissa” täällä Pohjoismaissa on ekologisesti, mutta myös globaalin etelän ja maailman alkuperäiskansojen näkökulmista sosiaalis-taloudellisesti kestämättömällä pohjalla. Niiden tarjoamat erilaiset kestävyyden näkökulmat ovat elintärkeitä planeetallemme. Tarvitsemme kulttuurisen ja rakenteellisia muutoksia etenkin ylikuluttavissa yhteiskunnissa, mitkä turvaavat ihmiskunnan ja muunlajisten tulevaisuuden.

    Lopuksi on syytä tähdentää, että teollisen ajan eksponentiaalisen talouskasvun aika on nojannut fossiilisten polttoaineiden yhä laajamittaisempaan hyödyntämiseen tuotannossa, logistiikassa, teknologian kehittämisessä ja modernin palkkatyöelämän erikoistumisessa. Kyseessä todella on historiallinen poikkeusaika – mittaluokaltaan vastaavaa ja yhtä helposti liikuteltavaa, hyödynnettävää tai tehokasta energialähdettä ei ole tarjolla maapallolla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi öljyn ja maakaasun kulutushuippujen jälkeen kallistuvaa maailmantalouden materiaalista ja energiataloudellista perustaa, johon olemme seuraavina vuosikymmeninä auttamatta luisumassa. Halusimme tai emme, jatkuvan talouskasvun aika ja sitä myötä myös kasvuriippuvaisten yhteiskuntien ja elämäntyylien aika on tulossa päätökseen.

    Poikkitieteinen degrowth-tutkimus ja kohtuuden asialla toimivat kansalaisliikkeet pyrkivät tämän ennenkokemattoman tilanteen ratkaisemiseen tieteen, poliittisen vaikuttamisen ja vaihtoehtoisten elämäntapojen kautta. Tarkoitus on jarruttaa hallitusti, ennemmin kuin ajaa kaasu pohjassa päin seinää. Kutsumme tämän kirjoituksen myötä kaikki kestävän muutoksen tekijät moniääniseen ja rakentavaan keskusteluun aikamme suurista haasteista.

     

    Toni Ruuska, yliopistonlehtori, kestävän talouden dosentti, Helsingin yliopisto.

    Riina Bhatia, kasvunjälkeisen talouden ja innovaatioiden tutkija, VTT ja Helsingin yliopisto.

    Pasi Heikkurinen, kestävän liiketoiminnan professori, LUT-yliopisto.

    Michiru Nagatsu, yhteiskuntatieteiden ja kestävyyden filosofian professori, Helsingin yliopisto.

    Carlos Lamuela Orta, kestävän liikkumisen vanhempi tutkija, VTT.

    Otto Snellman, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto.

    Sakari Säynäjoki, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto.

    Pirjo Kristiina Virtanen, alkuperäiskansatutkimuksen professori, Helsingin yliopisto.

  • Yhdeksäs Kohtuus Vaarassa -seminaari

    Yhdeksäs Kohtuus Vaarassa -seminaari

    Yhdeksäs Kohtuus Vaarassa -seminaari järjestettiin 29.9.–1.10.2023 Joensuussa ja Kolilla. Mukana oli satakunta kohtuusihmistä pääasiassa Suomesta. Osa ohjelmasta järjestettiin yhteistyössä Peaceful Coexistense -kollokvion kanssa.

    Perjantai

    Perjantaina 29.9. yliopiston Metria-talossa Teppo Eskelisen luotsaamassa paneelissa keskusteltiin otsikolla ”Onko vihreä siirtymä vihreä? Kohtuusliikkeen ja ympäristöliikkeen vaihtoehdot suunnanmuutokselle.” Paneelissa oli mukana professori Anu Valtonen, demokratia-aktivisti Marko Ulvila, dosentti Toni Ruuska ja professori Ari Lehtinen.

    Paneeli oli suurista linjoista yksimielinen: vihreä siirtymä ei ole vihreä. Toni Ruuskan mukaan se on yhtä vihreä kuin oli vihreä vallankumous maataloudessa. Marko Ulvila kehotti puhumaan mahdollisimman vähän yksilöistä ja mahdollisimman paljon rakenteista, jotka tuottavat sosiaalisia ja ympäristöongelmia. Valtonen nosti esiin vaihtoehtoisia talousmalleja ja Ulvila mainitsi yhdeksi tulevaisuuden malliksi Valtimon Omavaraopiston kaltaiset maaseutuyhteisöt.

    Paneelin jälkeen Kulttuuritehdas Siihtalassa nähtiin Arktisen alueen tutkimuksesta kertova dokumenttielokuva. Sen jälkeen siirryttiin Kolin seurojen talolle.

    Lauantai

    Lauantain ohjelma alkoi Marko Ulvilan ja Eija Rannan kohtuusterveisillä maailmalta. Ulvila kertoi kurdien vapausliikkeestä, jossa feministinen ja ekologinen näkökulma ovat harvinaisen onnistuneesti mukana. Ranta kertoi buen vivir -käsitteestä, jota käytetään latinalaisessa Amerikassa nykyisin myös vallan ja vähemmistöjen sorron välineenä. Tämä on esimerkki käsitteellistä silmänkääntötempusta, jollaista fossiilikapitalismin piirissä jatkuvasti tehdään.

    Aamupäivän luontovaellus suuntautui Ilmari Martikaisen suojelemaan metsään, missä Heikki Simola puhui maaeläinten biomassasta ja muun muassa muurahaisista. Heikin luontohetkessä tuli esiin maaeläinten kato, mutta raskaitakin ajatuksia oli hyvä pohtia yhdessä sammaleisessa metsässä. Vaelluksen loppupuolella alkoi sadella. Osa porukasta tutustui silti Kolin Veistospuistoon.

    Lounaan jälkeen siirryttiin Nytriitti-työpajoihin, joita oli yhteensä kuusi. Työpajojen kautta aluksi hieman vieraalta tuntunut riitti-teema alkoi avautua ja saada sisältöä.

    Dokumentaristi Riikka Kaihovaaran pajassa kirjoitettiin riittejä, joita meiltä puuttuu. Metsästäjä-keräilijöiden rituaaleissa neuvotellaan Kaihovaaran mukaan resurssien ottamisesta ja käydään vuoropuhelua luonnon ja erilaisten voimien kanssa. Kun rituaalinen suhde on katkennut ja pyhyys kadonnut, myös pelko ja kunnioitus ovat kadonneet.

    Monikansallisen ZORAS-kollektiivin ”taide, aktivismi ja toivo” -teemaisessa pajassa työstettiin rajan vetämisen teemaa piirtämällä ja keskustelemalla. Keskusteluissa tuotiin esille tilanteita, joissa osallistujat ovat asettaneet rajoja tai kieltäytyneet jostakin ongelmalliseksi kokemastaan asiasta. Käsiteltyjen aiheiden pohjalta osallistujat kirjoittivat itselleen lapulle mukaan ”taskukysymyksen”, asian johon halusivat selvyyden, jota kuljetettiin mukana kunnes sen voi ottaa esille jossain myöhemmässä tilanteessa ja katsoa mitä sille on tapahtunut omassa mielessä.jassa työstettiin rajan teemaa piirtämällä ja keskustelemalla.

    Finno-Ugric Film Fond järjesti työpajan, jossa otettiin yhteyttä alisiin. Sateen vuoksi työpaja järjestettiin sisätiloissa.

    Huck Middeken työpajassa paneuduttiin siirtymäriitteihin.

    Tina Nyfors ohjasi työpajan, jossa paneuduttiin poikkipaikalliseen aktivismiin. Pajassa oli laaja osallistujaporukka ja vetäjän lyhyen pohjustuksen jälkeen paneuduttiin pienryhmissä tarkastelemaan ja keskustelemaan siitä, miten edistää paikallista aktivismia erilaisissa kokoonpanoissa. Tarinoita ja näkökulmia tuli esille vaihtelevasti aina paikallisyhteisöjen ruokapiireistä ja yhteistalouksista aina laajempiin liikehdintöihin ja poliittisten tavoitteiden edistämiseen niin suoran toiminnan kuin perinteisemmän vaikuttamiskanavien kautta.

    Sonja Linnala ja Noora Vikman johdattivat työpajassaan ihmiset metsään, missä heistä syntyi metsäkuoro.

    Kohtuusiltamissa kuultiin muun muassa Leila Luukkaisen tulkitsema Kohtuuslaulu. Illan pääesiintyjä, Nurmivihvilä, sai houkuteltua lähes koko kohtuusväen seurojen talon lattialle tanssimaan. Ilta oli onnistunut ja ainutlaatuinen.

    Sunnuntai

    Sunnuntaiaamuna tutkija Riina Bhatia puhui talousteorioista, jotka tarjoavat vaihtoehdon vallalla olevalle uusliberaalille talousteorialle. Tällaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi donitsitalous, kohtuustalous ja lahjatalous. Bhatia analysoi alustuksessaan myös ekofeministisen talousajattelun merkitystä osana neoklassismin ja vihreän kasvun kritiikkiä. Kohtuutalous voi koostua eri ajatussuunnista ja taloudellisista elementeistä. Olemme ylittäneet kasvun rajat, tarvitsemme vaihtoehtoista talousajattelua neoklassismin sijaan eikä teknologia yksin voi ratkaista maapallon viheliäisiä ongelmia. Pienryhmät ottivat kantaa myös hoivan roolista aktivismissa ja osana kohtuusliikkeen toimintaa.

    Lämpimät kiitokset kaikille seminaarin järjestäjille, esiintyjille ja muille mahdollistajille sekä osallistujille!

  • Tule mukaan Kohtuusliikkeeseen!

    Tule mukaan Kohtuusliikkeeseen!

    Kohtuusliikkeessä on aina tilaa uusille ihmisille, jotka haluavat vähentää kulutusta ja kohtuullistaa yhteiskuntaa ja taloutta. Jos haluat toimia yhdessä kohtuuden puolesta, tule mukaan oman paikkakuntasi kohtuustoimintaan, tai jos et löydä paikkakunnaltasi toimintaa, ota yhteyttä meihin.

    Kuva: cromaconceptovisual, Pixabay

  • Degrowth-konferensseja

    Beyond Growth -konferenssi järjestettiin 15.-17. toukokuuta Euroopan parlamentissa. Konferenssin ohjelma on vielä katsottavissa täällä: https://www.beyond-growth-2023.eu/. Konferenssin aikana julkaistiin avoin kirje, jonka voit lukea tältä sivustolta: https://reimagine-economy.eeb.org/

    Elo-syyskuussa pidettiin Zagrebissa kansainvälinen degrowth-konferenssi. Voit lukea lisää osoitteesta https://odrast.hr/.

  • Kohtuusliike mukana Oikeudenmukainen siirtymä nyt! -koalitiossa

    Kohtuusliike on lähtenyt mukaan Oikeudenmukainen siirtymä nyt! -kampanjaan, jonka tarkoitus on sitouttaa eduskuntavaalien ehdokkaita oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteisiin.

    Ekologisen kriisin hillitseminen edellyttää sen juurisyihin puuttumista. Tämä tarkoittaa myös luonnonvarojen ja energian kulutuksen kokonaismäärän vähentämistä. Ylikulutus tulee muuttaa
    kestäväksi ja oikeudenmukaiseksi resurssien käytöksi.

    Voit edistää oikeudenmukaista siirtymää pyytämällä eduskuntavaalien ehdokkaita sitoutumaan periaatteisiin, jakamalla tietoa kampanjasta esimerkiksi somessa ja äänestämällä periaatteisiin sitoutunutta ehdokasta vaaleissa.