Kohtuusliikkeen vaatimukset hallitusohjelmaan

Kirjoittanut 25.5.2019

Kirje kansandustajille 15.5.2019

Kohtuusliikkeen vaatimukset hallitusohjelmaan

Hei!

Onnittelut valinnastasi eduskuntaan! Seuraavan neljän vuoden ajan tulet tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan viiden miljoonan ihmisen ja epäsuorasti vielä miljoonien muiden ihmisten elämään sekä ympäristöön. Siksi toivomme, että tulet työssäsi tavoittelemaan hyvinvointia ekologisesti kestävissä rajoissa, kuten vaalien alla sitouduit tekemään allekirjoittaessasi Kohtuusliikkeen vaaliteesit. 

Koska tuleva hallitus on viimeinen, joka ehtii merkittävästi toimia ilmastokriisin torjumiseksi, Kohtuusliikkeen aktiivit esittävät seuraavat kolme vaatimusta uuteen hallitusohjelmaan. 

1. Asenteen muutos:

– Suomeen tulee julistaa ilmastohätätila, kuten muutama muu maa on jo ehtinyt tehdä. 
– Hallituksen tulee, toisin kuin aiempien hallitusten, arvioida kaikkia päätöksiään ekologisen jälleenrakentamisen päämääriä vasten. Toisin sanoen kaikki toimet tulee arvioida sen valossa, edistävätkö vai haittaavatko ne kestävää hyvinvointia. Hallitusohjelmaan tulee merkitä, että sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat ovat jatkossa tärkeämpiä kuin pelkkä BKT:n kasvu.
– Kaikkien liikenteen ja teollisuuden investointien kohdalla tulee toteuttaa ilmastovaikutusten arviointi. Jos investoinnista aiheutuu haitallisia kokonaisvaikutuksia, on ne kompensoitava todistettavasti tiukempien ilmastotoimien avulla muissa päätöksissä. 
– Hallituksen tulee sitoutua kouluttamaan ja uudelleenkouluttamaan ihmiset ekologisen jälleenrakennuksen tarpeisiin.
– Valtion tulee tukea vain kestävissä rajoissa tapahtuvaa yritystoimintaa. Kaikesta julkisesta fossiilienergian tuesta tulee luopua.
– EU-tasolla on linjattava, ettei mikään maa joudu yksinään asettamaan vastakkain työpaikkoja ja ympäristöä.

2. Suunnitelmallisuus:

– Ilmastohätätilan tiedostavassa Suomessa tarvitaan päättäväistä julkista ohjausta. Tarvitaan selkeä, pitkän tähtäyksen tiekartta. Tiekartta sille, miten Suomi toimii päättäväisesti ilmastomuutoksen, biodiversteettikadon ja eriarvoisuuden torjumisessa ja näyttää suuntaa muille maille. 
– Yhteiskunnan ekologista jälleenrakentamista koordinoimaan tarvitaan oma ministeriö tai yksikkö valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Vastaava ministeriö tarvitaan jokaiseen muuhunkin EU:n jäsenvaltioon. EU:n parlamenttiin tarvitaan kasvutalouden jälkeisen yhteiskunnan toimikunta. 

3. Rahoituksen järjestäminen:

– Hallituksen on laadittava Suomelle Green New Deal -ohjelma. Yhteiskuntaa kokonaisuutena on tarkasteltava ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden ripeän, päättäväisen torjumisen näkökulmasta. Pelkät markkinaratkaisut eivät silloin riitä. Tilanne vertautuu sotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen. Suomen on edistettävä myös EU:n laajuisen Green New Dealin laatimista uuden komission toimikaudella.
– Hallitusohjelmaan on merkittävä, että ekologisen velan pysäyttäminen on ensisijaista esim. julkisen talouden kestävyysvajeeseen verrattuna. Ripeä ja laaja ekologinen jälleenrakennus edellyttää paitsi laajaa julkista ohjausta myös laajaa julkista rahoitusta. Tämä ei tarkoita pelkästään tavanomaisia taloudellisia toimenpiteitä (verot, menoleikkaukset). Tilanteen vakavuuden vuoksi on välttämätöntä kehittää myös epätavanomaisempia rahoituskeinoja. Esimerkiksi EKP on tehnyt mittavia määrällisiä helpotuksia yksityisten pankkien hyväksi. EKP:n ja Euroopan investointipankin kautta voidaan yhtä lailla luoda merkittäviä rahoitusratkaisuja ekologiseen jälleenrakennukseen, jos niin päätetään. Suomen on otettava kaikki keinot käyttöön ekologisen jälleenrakennuksen rahoituksen järjestämiseksi niin kansallisella tasolla, EU:ssa kuin globaalisti esim. YK:n rahastojen kautta.

Voimia ja menestystä hallitusneuvotteluihin!

Kohtuusliike on eri puolella Suomea toimiva vaihtoehtoisten yhteiskuntajärjestelmien ajatuksia kehittävä ja levittävä verkosto. Liike koostuu niin tutkijoista, paikallisryhmistä kuin yksittäisistä kansalaisaktiiveista ja yhteyksiä vaalitaan myös vastaavien liikkeiden kanssa muualla Euroopassa. Haluamme rikastuttaa suomalaista keskustelua hyvinvoinnista kasvutalouden ulkopuolella ja herättää ajatuksia aidosti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta.