Kohtuusliikkeen näkemys paremmasta tulevaisuudesta: Aineellinen tuotanto ja kulutus vähenevät ja huomio käännetään hyvinvoinnin perustaan

Elonkehä-lehden numerossa 1/2020 ilmestynyt kohtuusliikkeen artikkelityöryhmän kirjoitus

Ilmaston lämpenemisen, lajikadon ja muun ympäristön vahingoittumisen estäminen on laajalti hyväksytty tavoite. Erimielisyyttä on keinoista ja aikataulusta. Erityisesti kysymykset talouskasvusta, kapitalisesta talousjärjestelmästä ja teknologian mahdollisuuksista jakavat toimijoita.

Kohtuusliikkeellä on selkeä näkemys talouskasvusta ja teknologiasta: uusiutumattomien luonnonresurssien ylikäyttöön perustuva talouskasvu ei ole jatkossa mahdollinen eikä ”vihreä teknologia” ilman resurssien käytön vähennystä voi yksin estää ympäristön tuhoutumista. Kohtuusliikkeellä ei kuitenkaan vielä ole selkeää jaettua näkemystä tarvittavan talousjärjestelmän yksityiskohdista eikä siitä, miten muutos toteutetaan riittävällä voimakkuudella ja nopeudella.

Muutoksen välttämättömyys

Elämme nyt maailmassa, jossa yhtäältä ylikulutus ja ylituotanto ovat arkipäivää ja toisaalta monet perustarpeet jäävät tyydyttämättä. Monimuotoinen luonto ja sen myötä myös ihmiselo ovat romahduspisteessä. Nykyinen taloutemme toimii valtaosin haitallisella tavalla: se on fossiilinmustaa ja betoninharmaata.

Jatkuva hyvän, paremman ja arvokkaamman rakentaminen ja kasvattaminen eivät enää riitä. On karsittava turhaa ja arvotonta. Esimerkiksi vihertämisen hyödyt valuvat hukkaan, ellei tuotannon ja kulutuksen kuormitus kokonaisuutena vähene. Talouden energiatehokkuuden lisääminen ja puhtaampien teknologioiden hyödyntäminen ovat tärkeitä, mutta riittämättömiä tavoitteita. Aineellisen kulutuksen ja tuotannon tulee kokonaisuutena vähentyä. Materiaalien ja fossiilisen energian käytön vähentämisen myötä bruttokansantuote tullee laskemaan.

Kohtuullisessa tulevaisuudessa hyvinvointia ei tule mitata bruttokansantuotteen avulla. Hyvinvointijärjestelmän rahoituksen suora kytkös talousjärjestelmän kasvuun on katkaistava. On opeteltava pärjäämään aineellisesti vähemmällä, mutta laadullisesti paremmin. Talousjärjestelmä on ohjattava tukemaan tätä tavoitetta.

Kohtuusliikkeen tavoittelema tulevaisuus 

Kohtuusliike tähtää ihmisten ja muun luonnon hyvään ja monipuoliseen yhteiseloon: terveeseen, hyvinvoivaan ja demokraattiseen yhteiskuntaan, jonka yhteiskunta- ja talousjärjestelmät perustuvat tunnustukseen, että olemme osa luontoa. Pyrkimyksenä on turvata kohtuullinen elämä kaikille: nykyisille ja tuleville ihmisille ja muille eliöille.

Kohtuullisessa tulevaisuudessa olemme niin ihmis- kuin luontosuhteiltamme nykyistä terveemmällä perustalla. Suojelemme, hoivaamme ja vaalimme elämää demokraattisesti ja oikeudenmukaisesti. Talousjärjestelmän valjastamme toimimaan ihmisten ja muun luonnon elämän ehdoilla. Erottavan, pilkkovan ja etäisyyksistä elävän talouskeskeisyyden tilalle nostamme tiiviisiin yhteyksiin ja läheisyyteen perustuvan yhteiselon.

Resurssi- ja rahoitusvirrat käännämme tuhoisasta aineellisesta rakentamisesta ja sotateollisuudesta hyvinvointi- ja demokratiatyöhön, ilmastonmuutoksen torjuntaan, luonnon monimuotoisuuden tukemiseen ja muuhun yhdessä arvokkaaksi määriteltyyn työhön. Keskitymme vahvistamaan suoraan hyvinvoinnin moninaisia tekijöitä, kuten hoivaa, sosiaalisia suhteita ja paikallisia yhteisöjä, merkityksellistä ja arvoa tuottavaa työtä, uusia yrittämisen ja yhteistyön muotoja, ruumiillista ja henkistä terveyttä sekä resilienssiä luonnonmullistusten keskellä.

Tehtävämme on siis rakentaa talous- ja yhteiskuntajärjestelmä, joka kanavoi ihmisten innovatiivisuuden hyvinvointityöhön rahan kasaamisen sijaan. Rahasta ei ole jatkossakaan pulaa, sen ovat keskuspankkien toimet jo osoittaneet. Pulaa on kylläkin ollut vastuullisesta rahankäytöstä. Yhdessä opettelemme nyt ottamaan tätä vastuuta, yksilöinäkin, mutta ennen kaikkea yhteisöinä ja rakenteiden tasolla. Opettelemme rakentamaan hyvinvointia rahataloutta hyödyntäen, mutta myös rahasta välittämättä tai rahatalouden ohittaen.

Aineellinen kulutus ei lopu tulevaisuudessakaan, sillä tarvitsemme ainetta ja energiaa elääksemme. Tuotanto- ja kulutustalouden niin kutsutut lainalaisuudet eivät kuitenkaan enää tulevaisuudessa ole hyvinvointityön keskiössä.

Miten parempi tulevaisuus saavutetaan?

Kohtuusliikkeen esittämä toivenäkymä tulevaisuuteen lienee tuttu Elonkehä-lehden lukijoille. Muutostyöllä on kuitenkin jo kiire. Fossiilitalouden aika on ollut lyhyt verrattuina muihin historiamme sivilisaatioihin. Siirtyminen kohti ekologisesti kestävämpiä olemisen tapoja tulee tapahtumaan. Muutos tapahtuu helpommin väkevällä valmistautumisella kuin äkkinäisesti räsähtäen.

Muutosta on tehtävä monipuolisesti. Muutos on dynaaminen ilmiö, joka rakentuu monella tasolla. Teemme Kohtuusliikkeenä monenlaista vaikuttamistyötä, esimerkiksi kansalaisliikehdinnän keinoin sekä kunnallisten ja valtakunnallisten päättäjien parissa. Huolta kuitenkin herättää, että riittääkö tämä. Monet muutostyöhön liittyvät kysymykset ja kipupisteet ovat vielä vaille vastausta.

Miten puramme epätasa-arvoa ja haitallisia vallan linnakkeita? Miten huomioimme erilaiset intressit ja ryhmät? Vaadimmeko julkiselta vallalta ja poliitikoilta vastuunottoa vai onko tehokkaampaa toimia itse suoraan? Tuoko tavanomainen vaikuttamistyö tarvittavan muutoksen vai vaaditaanko kapinaa? Miten paikallisyhteisöjen, kaupunkien, kansallisvaltioiden ja kansainvälisen yhteistyön tarpeet huomioidaan? Voimmeko tehdä kaikkien kanssa yhteistyötä vai onko meidän valittava puolemme?

Kaikkiin tulevaa eloa määrittäviin kysymyksiin ei löytyne vastauksia yksin Kohtuusliikkeestä.